Hyppää pääsisältöön

Tommie Mansfield

Turkulainen kitaralegenda Tommie Mansfield oli amerikkalaisuuden ehdottomin lipunkantaja 1960- ja 70-lukujen suomalaisessa rockelämässä.

Tommie Mansfield (oik. Pekka Nurmi 1940-1981) kiinnostui rock and rollista jo varhain. Vuonna 1955 hän teki myös ensimmäisen sähkövahvisteisen kitaransa.

Rockista ja konservatiivisista amerikkalaisarvoista innostunut nuorukainen poimi itselleen uuden epävirallisen sukunimen filmitähti Jayne Mansfieldiltä. Kantriin ihastuttuaan hän ryhtyi käyttämään buutseja ja esiintyessään myös tavaramerkiksi muodostunutta stetsonia.

Tommie oli lapsuudessaan sairastanut aivokalvontulehduksen ja joutui sen seurauksena käyttämään voimakkaita särkylääkkeitä. Tämä lienee ollut osasyy hänen erikoiseen persoonallisuuteensa.

Mansfield ystävystyi Jussi Raittisen kanssa Roobertin Rock Shown kesäkiertueella vuonna 1961. Hän elätti itseään kitaranikkarina ja tuli muusikkopiireissä tunnetuksi myös ankarana perinteisen rock´n´rollin ja kantrin tikuttajana.

Tommie ei ollut kovin tottunut yhtyesoittoon, ja usein hänen keskittymiskykyään häiritsi lukuisten potikoiden säätely. Parhaimmillaan soitto oli kuitenkin lennokasta, ja sitä tehosti vauhdikas lavashow. Selällään soittava kitaristi tallentui myös vuonna 1966 tehtyyn Topralli-filmiin.

1960-luvun lopussa Tommie soitti turkulaisessa Uudenmaankatu 15 -yhtyeessä. Samoihin aikoihin Jussi Raittinen kokosi hänen ympärilleen Tommie Mansfield Groupin. Ryhmä pani alulle vanhan rock and rollin henkiinherättelyn Suomessa.

Viimeisinä vuosinaan Tommie oleskeli paljon Helsingissä, ja hänet nähtiin usein jammaamassa Elmu-klubin lavalla. Mm. Elmun puheenjohtaja Henrik Otto Donner luonnehti häntä myöhemmin "neroksi". Mansfield kuoli puhjenneeseen mahahaavaan heinäkuussa 1981.

Tietolaatikko

Leike 1: Helsingin Kulttuuritalolla 1970 pidetyssä Popmuusikot ry:n Mammuttikonsertissa kuuluttaja M. A. Numminen lupaa, että Tommie Mansfield Group tarjoaisi "rajuinta rock-kitarointia mitä Suomessa on kuultu". Paul Ankan Train of Love kuulostaakin yhä edelleen varsin reippaalta esitykseltä. Yhtyeeseen kuuluivat Tommien lisäksi Jussi Raittinen (b), Boys-kitaristi Antero Jakoila, Eero Raittisen Help-yhtyeessä soittanut Hillel Tokazier (piano) sekä Pertti Kilpeläinen (dr). Leikkeet 2-4: Tommie Mansfield Group esiintyi myös ensimmäisessä Ruisrockissa. Tokazierin korvasi pianossa nyt Jani Uhlenius. Kappaleessa Big Boss Man kuullaan Tommien omaperäistä englanninkielistä laulua. Vuonna 1971 Mansfieldia säesti Boys-kokoonpano, jossa soittivat Raittinen, Jakoila, Kaj Westerlund (kitara), Mikki Nuorivaara (urut) ja Aikka Hakala (rummut).
Leike 5: Pekka Gronow äänitytti Mansfieldin soittoa Bluesin maailmasta –radio-ohjelmaansa vuoden 1969 alussa. Samassa yhteydessä tehdyssä haastattelussa Tommie mainitsee esikuvikseen Franny Beecherin, Chuck Berryn, John Mayallin, Chet Atkinsin, Wes Montgomeryn, Jim Hallin sekä "Elvis Presleyn kitaristin" (Scotty Moore), jonka hän erehdyksessä nimeää lauluntekijä Mike Stolleriksi. Blues oli Tommien mukaan nousussa Suomessa, samoin kuin country & western, jota Turussa kuulemma kuunteli ainakin kolme miestä. Kotikontujaan Turun pohjoisissa kaupunginosissa Mansfield luonnehtii "Suomen Nashvilleksi".
Leikkeet 6-10: Bluesin maailmasta –sessioissa mukana olivat Jussi Raittinen, rumpali Esko Rosnell ja basisti Matti Bergström. Osa numeroista on instrumentaaleja, osassa lauloivat Jussi ja/tai Tommie itse (leikkeet 6, 10) improvisoidulla englannillaan. Kaikki kappaleet eivät ole tunnistettavissa. Mukana on kuitenkin laaja skaala kantria, rock and rollia ja bluesia. Yksi kiinnostavimmista esityksistä on rhythm and blues -standardi One Mint Julep, jossa esikuvana lienee Lonnie Mackin versio kappaleesta.

Train of Love. Säv. ja san. Paul Anka.
Hound Dog. Säv. ja san. Jerry Leiber - Mike Stoller.
Big Boss Man. Säv. ja san. Al Smith - Luther Dixon.
Jailhouse Rock. Säv. ja san. Jerry Leiber - Mike Stoller.
Rock It Baby (oikea nimi tuntematon). Säv. ja san. Tommie Mansfield.
Sweet Sixteen. Säv. ja san. Chuck Berry.
One Mint Julep. Säv. Rudy Toombs.
Your Cheatin´ Heart. Säv. ja san. Hank Williams.
Tommien blues (oikea nimi tuntematon). Säv. ja san. Tommie Mansfield.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.