Hyppää pääsisältöön

Pettu muuttui hätäravinnosta terveysruoaksi – Kokki Kolmonen testasi

Pettu tunnetaan katovuosien hätäravintona, jota lisättiin leipäjauhoon, kun vilja loppui. Nykyään sitä markkinoidaan terveystuotteena. Keittiömestari Jaakko Kolmonen seuraa pettuleivän valmistusta.

Tietolaatikko

Pettu-nimityksellä tarkoitetaan yleisesti männyn jälsi- ja nilakerrosta, jota on käytetty niukkoina aikoina ravintona.

"Pannaan puolet petäjäistä" oli entisaikojen emäntien sanonta leipäpäivänä. Erityisesti Pohjois-Suomen männyistä kerätystä nilasta kuivatettiin pettuliinoja, joita käytettiin jauhoiksi jauhettuna. Videolla Jaakko Kolmonen seuraa pettuleivän valmistusta puunkaadosta valmiiseen leipään saakka Petäjäniemessä Kainuussa.

Vuoden 1991 audiossa leipuri Selma Suikka kertoo pettuleivästä ja siitä kuinka pettu päätyi hänen kotileipomonsa valikoimiin. Selma Suikka kertoo katselevansa avoimin silmin ympärilleen ja sanoo, että pettu on hänen kannanottonsa nykyiseen elämänmenoon.

Suomessa petun maine hätäravintona on vankka. Nyt pettu kuitenkin tekee uutta tuloaan funktionaalisena elintarvikkeena, jolla on tutkimusten mukaan suotuisa vaikutus kolesterolitasoon. Pettu sisältää runsaasti flavonoideja, joilla on havaittu olevan edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto