Hyppää pääsisältöön

Pettu muuttui hätäravinnosta terveysruoaksi – Kokki Kolmonen testasi

Pettu tunnetaan katovuosien hätäravintona, jota lisättiin leipäjauhoon, kun vilja loppui. Nykyään sitä markkinoidaan terveystuotteena. Keittiömestari Jaakko Kolmonen seuraa pettuleivän valmistusta.

Tietolaatikko

Pettu-nimityksellä tarkoitetaan yleisesti männyn jälsi- ja nilakerrosta, jota on käytetty niukkoina aikoina ravintona.

"Pannaan puolet petäjäistä" oli entisaikojen emäntien sanonta leipäpäivänä. Erityisesti Pohjois-Suomen männyistä kerätystä nilasta kuivatettiin pettuliinoja, joita käytettiin jauhoiksi jauhettuna. Videolla Jaakko Kolmonen seuraa pettuleivän valmistusta puunkaadosta valmiiseen leipään saakka Petäjäniemessä Kainuussa.

Vuoden 1991 audiossa leipuri Selma Suikka kertoo pettuleivästä ja siitä kuinka pettu päätyi hänen kotileipomonsa valikoimiin. Selma Suikka kertoo katselevansa avoimin silmin ympärilleen ja sanoo, että pettu on hänen kannanottonsa nykyiseen elämänmenoon.

Suomessa petun maine hätäravintona on vankka. Nyt pettu kuitenkin tekee uutta tuloaan funktionaalisena elintarvikkeena, jolla on tutkimusten mukaan suotuisa vaikutus kolesterolitasoon. Pettu sisältää runsaasti flavonoideja, joilla on havaittu olevan edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto