Hyppää pääsisältöön

Päivi Istala – elämyksiä vuosikymmenten varrelta 1

Keväällä 2010 Yle Radio 1:n maanantaiaamuissa oli äänessä pitkän linjan journalisti Päivi Istala, joka aloitti toimittajana vuonna 1967. Yli nelikymmenvuotisen uran varrelta Istalalle on kerääntynyt monia elämyksiä ja muistoja ihmisistä sekä tapahtumista. Näiden vuosikymmenten sykkeestä Istala poimii jännittäviä tapahtumia ja haastateltavia, joiden kanssa kuljetaan läpi eri aikojen. Ensimmäisen koosteen keskiössä ovat maailman ja yhteiskunnan ajankohtaiset asiat ja historia Iranista Inkeriin.

Kesäkuussa 1970 Iranin riikinkukkovaltaistuimella istunut shaahi Muhammed Reza Pahlavi ja hänen puolisonsa Farah Diba olivat valtiovierailulla Suomessa. Päivi Istalan Ristivetoa-ohjelma tarttui tuolloin tapausten kulkuun. Valtiovieraalla oli huono maine. Suomessakin vierailua vastustavat mielenosoitukset muuttuivat poliisien kovien otteiden vuoksi sangen väkivaltaisiksi. Istala muisteli tapausten kulkua Elämyksiä-sarjassaan 22.3.2010.

Päivi Istala palaa toimittajanuransa alkutaipaleelle ohjelmamuistelmissaan 29.3.2010. Radikaalien vuosien 1968–1969 radiouutuus olivat ns. juonnetut musiikkiohjelmat, Päivi Istalan kohdalla mm. sarjat nimeltä Silmäneula ja Ristivetoa. Asiaa riittää penkkiurheilusta tasa-arvoon, pesuaineiden tuoteselosteista näyttelijöiden palkkoihin.

Elokuussa 1968 Istala ei Silmäneula-ohjelmassa saanut mainita sanallakaan samana päivänä tapahtunutta Tsekkoslovakian miehitystä. Musiikkivalinnat ja juonnot olivat se ainoa keino, jolla saattoi "rivien välistä" kommentoida tapahtunutta.

Tänään iltapäivällä -lähetyksen vappuohjelmista 1984 Istalalla on elämyksiksi jääneet muistikuvat: oli Linnanmäkeä, oli agitaattoria, oli puhetta naiselle ja miehelle. Studiossa oli jopa torvisoittokunta (mutta sitä ei arkistonauhoilta valitettavasti löytynyt) ne sävelet oli aika vienyt.

Berliiniä Istala sanoo elämänsä kaupungiksi. Vuonna 1983 vietettiin uskonpuhdistaja Martti Lutherin syntymän 500-vuotisjuhlia vietettiin silloisissa Saksoissa. DDR:n Luther-juhlien lisäksi kuullaan vuoden 1983 ohjuskriisistä. Berliiniin liittyy myös maailmankansalainen nimeltä Adolf Molnár – Suomeen päätynyt entinen wieniläinen katupoika, kuten tämä veijari nimitti itseään.

Mika Waltari -seura lähti huhtikuussa 2010 seuraamaan romaanihenkilö Mikael Karvajalan jälkiä Sveitsiin, tarkoituksenaan kiertää myös lääkäri Paracelsuksen reittejä Baselin kaupungissa. Yhtäkkiä alkoi toteutua Waltarin vuonna 1938 kirjoittaman Yö yli Euroopan -näytelmän ennustus. Matkalaisista tuli tuhkapakolaisia, ja kotimatka mullistui...

Vuonna 1989 Istala teki työmatkan inkerinsuomalaisten ensimmäisille juhannusjuhlille sitten 1920-luvun. Ne pidettiin Keltossa silloisen Leningradin lähellä. Siellä tapasivat toisensa ensi kertaa sotien jälkeen sadat eri puolille Neuvostoliittoa karkotetut inkerinsuomalaiset.

Päivi Istalan vuosikymmenten elämysten päätösosa vie meidät Laatokalle, Kelpänniemelle katsomaan, onko mitään jäljellä sinne 20-luvun alussa rakennetusta rannikkopatterista. Kelppä sijaitsee 10 kilometrin vuonomatkan päässä Lahdenpohjasta. Mummin kertomusten myötä sinne pääsystä tuli Istalalle jo pikkutyttönä elämän unelma.

Lue lisää:

Montaasi Päivi Istalasta ja hänen haastattelemistaan naisista.

Päivi Istala – elämyksiä vuosikymmenten varrelta 2

Päivi Istala on uransa aikana käsitellyt naisten asemaa ja heidän epäoikeudenmukaista kohteluaan. Hän on ohjelmissaan tehnyt myös kunniaa merkittäville suomalaisille kulttuurinaisille.

Lue lisää:

Kuvia toimittaja Päivi Istalasta eri vuosikymmeniltä.

Päivi Istala – elämyksiä vuosikymmenten varrelta 3

Päivi Istalan yli 40-vuotisen uran varrelta on kerääntynyt monia elämyksiä ja muistoja ihmisistä sekä tapahtumista. Tässä koosteessa tavataan merkkihahmoja kulttuurin eri aloilta.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto