Panssarilaivat olivat Suomen laivaston ylpeys

Panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen olivat ennen sotia Suomen laivaston ylpeys. Itsenäisen Suomen laivaston runkona olivat vallankumouksen pyörteissä Venäjän laivastolta Suomeen jääneet alukset.

Tsaarin laivastolta periytynyt kalusto oli osittain vanhentunutta ja huonokuntoista. Suomessa tunnettiinkin sodan kynnyksellä aiheellista huolta meri- ja rannikkopuolustuksen toimivuudesta.

Laivaston kehittämiseksi eduskunta hyväksyi vuonna 1927 laivastolain, jonka perusteella rakennettiin panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen.

Ilmarinen oli ”maailman suurin suomalainen sotalaiva”, koska se oli kaksi senttiä pitempi kuin sisarlaiva Väinämöinen.

Ilmarinen laskettiin vesille vuonna 1934 ja sisarlaiva Väinämöinen pari vuotta aiemmin eli vuonna 1932.

Vuoden 1927 laivastolain vauhdittamana Suomessa rakennettiin myös neljä sukellusvenettä. Lisäksi Iso-Britanniasta hankittiin neljä moottoritorpedovenettä. Muita 1930-luvun alushankintoja olivat kuusi miinanraivaajaa, yksi sukellusvene ja koululaiva, fregatti Suomen Joutsen.

Miinalaiva Louhi, joka vuonna 1945 Lapin sodan aikana upposi Hangon lähistöllä, oli alkujaan tsaarin laivaston aluksia. Louhi toimi laivaston koulutusaluksena ja sukellusveneiden emälaivana.

Sodan kynnyksellä valmistunut yhdistelmäalus Sisu oli ensimmäinen Suomessa rakennettu merijäänmurtaja. Avomerikautena Sisu palveli sukellusveneiden emälaivana. Emälaivanaan sitä pitivät mm. sukellusveneet Vetehinen, Vesihiisi ja Vesikko.

Talvisodan alkaessa merivoimilla oli 190 erilaista laivaa ja 363 moottorivenettä. Merivoimiin kuului 33 000 miestä.

Laivaston alku oli vaatimaton. Kuvassa kaksi laivaa vuodelta 1938 Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha laivat

Emäalus Sisu ja sukellusveneet Vetehinen, Vesihiisi ja Vesikko. Emälaiva Sisu ja sukellusveneitä Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha laivat

Katso myös

• Miinalaiva Pohjanmaa merireittien turvaajana ja merirosvojahdissa
• Merivoimat (mil.fi)
• Suomen merivoimat, Wikipedia (fi.wikipedia.org)
• Merivoimat, veteraaniperintö (veteraanienperinto.fi)