Hyppää pääsisältöön

Päivi Istala – elämyksiä vuosikymmenten varrelta 2

Päivi Istala on uransa aikana käsitellyt usein naisten asemaa ja heidän epäoikeudenmukaista kohteluaan. Hän on ohjelmissaan tehnyt myös kunniaa merkittäville suomalaisille kulttuurinaisille. Pitkän linjan journalisti poimi ohjelmamuisteloissaan vuonna 2010 jännittäviä tapahtumia ja haastateltavia vuosikymmenten sykkeestä.

Päivi Istala toimitti vuosina 1990–2003 Radio Suomessa ohjelmasarjaa Naisten tunti. Naistenpäivänä 2010 (8.3.) hän palasi muistelmasarjassaan vuosiin 1990 ja 1994. Tarjolla on asiaa tekstiili-ja vaatetusalan alasajosta ministerin julkikuvaan ja ajatukseen naisten puolueesta. Äänessä ovat Istalan lisäksi mm. Hilppa Kimpanpää, Sinikka Siekkinen ja Anja Kaisanlahti.

Laukaukset Sellossa joulukuussa 2009 saivat Päivi Istalan arkistojensa äärelle. Esille löytyi joukko 1990-luvun alussa tehtyjä Naisten tunti -ohjelmia, joiden yhteinen nimittäjä on naisiin kohdistuva väkivalta.

1990-luvun alussa tuoreen Radio Suomen ohjelmistoon saatiin Naisten tunti ja Naisten ilta – Yleisradion ensimmäiset feministiset ohjelmat. Yksi noiden aikojen antoisista tapahtumista oli suomalaisten ja ruotsalaisten naistoimittajien ensimmäinen yhteinen seminaari, jonka aiheena oli nainen ja tiedonvälitys.

Vuonna 1995 ajankohtainen asia oli YK:n naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi Pekingissä. Konferenssin virallinen anti oli pitkään hiottu 12 kohdan toimintaohjelma naisten aseman parantamiseksi. Sen merkitys kuitenkin jäi vaatimattomaksi tämän päivän näkökulmasta.

2000-luvulla sotamuistelijoina nousivat esille erityisesti kotirintaman ihmiset. Sota-ajan jättämistä jäljistä kertovat mm. kirjailijat Eeva Kilpi, Inkeri Kilpinen ja Laila Hietamies sekä vanhempiensa talvisodan aikaisen kirjeenvaihdon julkaissut Marja Mosander.

Taidehistorioitsija Anna Kortelainen ja lavastaja Minna Santakari ovat Ateneumin näyttelyn "Onerva ja kaupungin naiset" tekijät. Sadan vuoden takainen pääkaupunkielämä näyttäytyy tämän päivän kastojalle, ja "oppaana" on runoilija L. Onerva 1910-luvulla. Ennen Onervaa kuullaan, asuuko neiti Töölössä ja millaisia ovat levottomat naiset.

Kirjallisuudentutkija, esseisti Anne Fried eli lähes koko 1900-luvun. Hänen elämänvaiheissaan on näkyvillä kuohuvan ja kauhistuttavankin vuosisadan eurooppalainen kulttuurikehitys. Suomeen Anne Friedin kohtalo kietoutui 1960-luvun lopulla.

Helvi Hämäläinen oli määrätietoinen, rohkea, kirpeästi ihmisiä ja maailmaa arvioiva sanankäyttäjä. Eikä hänelle, totuutensa puhujalle aina ollut sijaa majatalossa. Kirjailija tavataan Finlandia-palkinnonjakotilaisuudessa tammikuussa 1988 ja Naisten tunnilla vuonna 1993.

Valokuvaaja Claire Ahon ja hänen poikansa Jussi Brofeldtin töitten ja tekemisten taustalla on elokuvayhtiö Aho & Soldan perustajineen. Sitä edeltävässä sukupolvessa ovat kirjailija Juhani Aho ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt. Ohjelman alkupuolella sananvuoron saa tanssitaiteilija Maggie Gripenberg, joka kertoi muistojaan Ahojen ja Soldanien kesänvietosta radiossa vuonna 1954.

Lue lisää:

Päivi Istala – elämyksiä vuosikymmenten varrelta

Yli nelikymmenvuotisen uran varrelta Päivi Istalalle on kerääntynyt monia elämyksiä ja muistoja ihmisistä sekä tapahtumista. Vuosikymmenten sykkeestä Istala poimii jännittäviä tapahtumia ja haastateltavia, joiden kanssa kuljetaan läpi eri aikojen.

Lue lisää:

Kuvia toimittaja Päivi Istalasta eri vuosikymmeniltä.

Päivi Istala – elämyksiä vuosikymmenten varrelta 3

Päivi Istalan yli 40-vuotisen uran varrelta on kerääntynyt monia elämyksiä ja muistoja ihmisistä sekä tapahtumista. Tässä koosteessa tavataan merkkihahmoja kulttuurin eri aloilta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto