Hyppää pääsisältöön

Herkkujen herkku - muikkukukko

Savon maakuntakala on muikku. Tuon herkun voi valmistaa monella eri tavalla, vaikka savustaa tai paistaa. Parasta muikku on, ainakin vuoden 1958 elokuvan mukaan, rukiiseen taikinakuoreen leivottuna.

Tietolaatikko

Filmikatsauksilla tarkoitetaan kotimaisia lyhytelokuvia, joita esitettiin pitkän elokuvan edellä elokuvateattereissa. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.

Kalakukko on savolainen piiras, jossa on kalaa ja silavaa. Kalakukon perusraaka-aineesta on kaksi koulukuntaa. Toisen mukaan kalakukko tulee tehdä muikusta, toisen mukaan ahvenesta.

Filmissä tutustutaan ensin muikkujen pyyntiin Kallavedellä. Seuraavaksi on vuorossa myyntiä ja punnitusta torilla. Hanna Partasen leipomossa valmistetaan herkut myytäviksi. Ensin tehdään ruistaikina ja kaulitaan se. Sitten kalakukkoa täytetään muikuilla ja sianlihalla ja kuori asetetaan päälle. Lopuksi eräs herkkusuu pistelee kukon poskeensa.

Kalakukkoon voi perinteisen muikun ja ahvenen lisäksi leipoa myös särkeä.

Särki on roskakalan maineessa. Se on kuitenkin hyvää ja halpaa ruokaa ja vesistöillekin sen syöminen on ekoteko. Kalakukosta voisi olla tulevaisuudesta myös ainesta perisuomalaiseksi pikaruuaksi.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto