Hyppää pääsisältöön

Lasse Liemola, Suomen ensimmäinen nuorisoidoli

Helsinkiläinen Lars-Erik Liemola löi itsensä läpi samaan aikaan kun rock´n´roll alkoi kiihdyttää Suomen nuorisoa. Liemolasta ei tullut rokkaria, mutta hänestä sai alkunsa kotimainen poptähteys.

Helsingin Työväentalolla vuonna 1957 pidetyissä iskelmämestaruuskilpailuissa Liemola (s. 1937) oli vielä tuntematon suuruus. Tapahtumassa kuvatussa uutisfilmissäkin hänen nimensä on vääntynyt "Leipolaksi".

Voiton jälkeen Liemola pääsi tekemään ensilevynsä Sininen kuu / Kadun aurinkoisella puolella. Vauhdikkaampaan nuorisoiskelmään hän siirtyi samana vuonna levytetyllä Diivaillen-kappaleella.

Tämä "stadilainen" nuorisokuvaus oli kotimainen versio brittiläisen Lonnie Doneganin skifflehitistä. Skiffle oli Englannissa kovaan huutoon noussut tyylisuunta, joka perustui amerikkalaiseen kansanmusiikkiin. Ossi Aallon säestysyhtyeen nimi muutettiinkin "Ossi Aallon skiffle-yhtyeeksi", ja rumpali harjasi sessiossa pesulautaa sudilla.

Läpimurtoa ja samalla menestyksen lakipistettä merkitsi vuonna 1959 julkaistu Anna pois. Samana vuonna Liemola jo tähditti Pirkko Mannolan kanssa musiikkielokuvaa Iskelmäketju, jossa hän esitti kappaleet Banana (48.34), Anna pois (12.18) ja Tuhat laulua lemmestä (28.15).

Skifflen sijasta Liemolan levytykset keskittyivät kuitenkin käännösversioihin Paul Ankan ja Cliff Richardin hiteistä.

Liemolalla oli aktiivinen ihailijakerho, ja hän selviytyi vuonna 1959 neljänneksi Viikkosanomien Suosituin suomalainen -äänestyksessä.

Hän esiintyi paljon sekä radion että television viihdeohjelmissa. Vuonna 1961 Helsingin kuuluisasta Haka-kerhosta radioitiin lähetys, jossa Liemola esitteli laulaen uutta, lyhytikäistä muotitanssia nimeltä Sucu sucu. Sitä ennen ohjeita antaa tanssinopettaja Paula Packalen.

Tietolaatikko

Liemola lopetti keikkailun vuonna 1966 ja siirtyi liikealalle. Vihannestukkukauppias on istunut Helsigin kaupunginvaltuustossa useiden eri puolueiden edustajana.

Anna pois (Hand Me Down). Säv. trad., sov. Erkki Ertama, san. LaLa. Es. Lasse Liemola ja Erkki Ertaman yhtye. Levytetty 1959.
Diivaillen (Puttin´ on the Style). Säv. Norman Cazden, san. LaLa. Es. Lasse Liemola ja Ossi Aallon skiffle-yhtye. Levytetty 1958.
Mua älä hylkää (High Noon). Säv. Dimitri Tiomkin, san. Ned Washington, suom. san. Kullervo.
Pik-pik-pikku tyttösein. Säv. trad., san. LaLa.
Sucu sucu. Säv. T. Rojas, suom. san. Veikko Vallas.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.