Hyppää pääsisältöön

UKK värväsi Leninin Suomen itsenäisyyden takuumieheksi

Yöpakkasten loppunäytökseen liittyy puhe, jonka presidentti Urho Kekkonen piti V. I. Leninin asuntomuseossa Smolnassa 24.1.1959. Siinä UKK sitoi vallankumousjohtajan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden takaajaksi.

Tietolaatikko

Ohjelman ensilähetykset: YLE Puhe, su 28.11.2010 klo 19.03, ke 1.12.2010 klo 15.25, to 2.12.2010 klo 10.03.

Presidentti Urho Kekkonen piti Leningradin-puheensa 24.1.1959 Smolnassa Leninin työhuoneessa, Suomen itsenäisyyden tunnustamisen muistolaatan paljastamistilaisuudessa. Muistolaatta paljastettiin huoneessa, jossa Lenin ojensi suomalaisille itsenäisyystunnustuksen 31.12.1917. Yleisradion arkistossa oleva Kekkosen puheen tallenne ei ole autenttinen puhe, vaan jälkiäänitys, jonka toimittaja Unto Miettinen kävi aikoinaan nauhoittamassa yhdessä Urho Kekkosen kanssa presidentinlinnassa. Äänityspäivämäärä ei ole tiedossa. Radioarkiston kortissa on tieto, jonka mukaan alkuperäinen puhe olisi aikoinaan poistettu vahingossa.

Puheen sisältö: Hyvät Leningradin kaupungin edustajat. Lokakuun suuri vallakumous näyttelee myös Suomen kansan historiassa erittäin merkityksellistä osaa. Tämä osa oli suorastaan ratkaiseva, sillä lokakuun vallankumous loi edellytykset Suomen itsenäistymiselle. Sen vuoksi me suomalaiset tunnemme vilpitöntä kiitollisuutta lokakuun vallankumousta ja sen johdossa ollutta suurta miestä kohtaan. Hän oli Vladimir Iljits Lenin. Tällä historian aikakirjoissa esiintyvällä valtavalla hahmolla oli läheiset suhteet Suomen kansaan. Suomalaiset ovat usein saaneet mielihyväkseen kuulla neuvostoihmisten käsityksiä siitä, mikä tärkeä merkitys Leninin toiminnalle oli se turva ja suoja, joka hänelle vaaran hetkinä pystyttiin Suomessa antamaan tsaarinvallan aikana ja myös vallankumousen eri vaiheissa. Miksi Suomen kansa ei olisi antanut turvaa Leninille? Mehän taistelimme silloin yhteistä taistelua tsaarinvaltaa vastaan. Lenin oli jo vuosikymmen ennen vuoden 1917 ratkaisevia tapahtumia selvin sanoin julistanut, että Suomen kansan oikeudet oli turvattava niiltä vaaroilta, jotka uhkasivat sen elämää tsaarin järjestelmän taholta. Vallankumouksen johtajana hän myöskin antoi arvon sille tuelle, jonka Suomen kansa taistelussaan oikeuksiensa puolesta oli antanut vallankumoukselliselle toiminnalle. Tämä kaikki antoi aiheen Leninille kirjoittaa vuoden 1909 syksyllä mm. seuraavaa: Venäjän vallankumous, jota suomalaiset tukivat, pakotti tsaarin avaamaan sormiansa, joilla hän oli muutamien vuosien aikana puristanut Suomen kansan kurkkua. Hänellä oli tällöin mielessään Venäjän ensimmäinen vallankumous. (2:25) Leninin johtama lokakuun vallankumous julisti kannattavansa periaatetta kansojen itsemääräämisoikeudesta. Tähän periaatteeseen nojautuen nuori neuvostovalta myöskin määritteli kantansa Suomen itsenäisyyspyrkimyksiin v.1917. Suomen kansan eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi 6.12.1917. Kun Suomen edustajat saapuivat joulukuun lopulla 1917 pyytämään neuvostohallituksen tunnustusta Suomen itsenäisyydelle, heidät otti vastaan nuoren neuvostovallan johtaja Vladimir Iljits Lenin. Näissä suojissa tapahtui tämä kohtaaminen. Leninin kädestä suomalainen valtuuskunta sai vastaanottaa itsenäisen Suomen tunnustuksen. Eräs suomalaisen valtuuskunnan jäsen on muistelmateoksessaan kertonut kuinka huoneessa, jossa Lenin ojensi Suomen valtuuskunnalle tunnustuskirjan kokoontui suomalaisten ympärille sotilaita ja matruuseja ja ym, kun he kuulivat minkä tapahtuman todistajia he olivat, eräs heistä puristi suomalaisten käsiä ja lausui ilonsa Leninille toimenpiteen johdosta. Siinä tuli esille kansan ääni. (4:05) Suomen kansan mielissä säilyy ikuisiksi ajoiksi Leninin kädenojennus pientä kansaa kohtaan. Suomen kansan mielestä ei koskaan häivy tämä suuri tapahtuma. Todistukseksi tästä minulla on rakas tehtävä luovuttaa meidän vaatimaton muistotaulumme pysyväksi merkiksi Suomen kansan kiitollisuudesta tämän historiallisen teon johdosta. Toivon, että ne miljoonat ihmiset, jotka Leninin muistoa kunnioittaen käyvät tässä hänen työhuoneessan, joutuvat tämän muistotaulun avulla kiinnittämään huomionsa siihen läheiseen yhteistyöhön, joka vallitsi Leninin ja suomalaisten välillä ennen lokakuun suurta vallankumousta ja siihen jaloon tekoon, jolla Lenin johtamansa neuvostohallituksen nimiin tunnusti Suomen itsenäisyyden.

"Yöpakkasina" tunnettu kriisi sai alkunsa syksyllä 1958. Tuolloin Neuvostoliitto jäädytti diplomaatti- ja kauppasuhteet Suomeen ja osoitti, ettei maamme hallitus nauti sen luottamusta. Kriisi haudattiin julkisesti tasavallan presidentti Urho Kekkosen vierailulla Leningradissa.

Vierailu tapahtui tilanteessa, jossa idänsuhteisiin liittyi mitä suurinta epävarmuutta. Sen yhteydessä neuvostojohto nimesi Kekkosen hyvien naapurisuhteiden takuumieheksi. Suuret puheet -sarjassa professori Matti Klinge kertoo Kekkosen Lenin-puheesta ja sen taustasta.

Kommentit
  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.