Hyppää pääsisältöön

Suurituloisten verovapaa vyöhyke

Moni uskoo, että Suomessa on progressiivinen tuloverotus. Ja näin onkin suurimalle osalle suomalaisia. Kun tulot nousevat, niin veroprosentti nousee. Mutta kaikkein suurituloisimpia veroprogressio ei koske.

Kun mukaan otetaan sekä ansio- että pääomatulot, niin ankarammin verotettuja ovat ne tulonsaajat, joiden bruttotulot ovat 200 000 euroa keskimäärin. Tämän tulotason yli veroprosentti yksittäisissä tapauksissa vielä nousee, mutta keskimääräinen veroprosentti ei enää nouse, vaan laskee.

Kaikkein suurituloisimmat, miljoonan tai yli saavat suomalaiset maksavat veroja keskimäärin noin 29 % eli saman verran kuin ne suomalaiset, joiden keskimääräinen tulo on noin 45 000 euroa vuodessa.

Tulohuipun matalat verot eivät ole sattumaa, vaan tehtyjen poliittisten päätösten suora seuraus. Pääomatuloja verotetaan huomattavasti lievemmin kuin ansiotuloja, koska Ahon hallitus päätti vuonna 1993 eriytetystä tuloverotuksesta ja Vanhasen hallitus vuonna 2005 listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaudesta.

Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti pitää pääomatulojen lievää verotusta keskeisenä syynä eriarvoisuuden kasvuun:

”Eriarvoisuus on nyt samalla tasolla kuin mitä se oli 70-luvun alussa, jolloin se oli historiallisen korkealla tasolla. Olemme antaneet tuloerojen kasvaa erittäin nopeasti. Käytännössä tuloerojen kasvua on vauhditettu veropolitiikalla.”

Heikki Niskakangas, Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori, on myös parhaillaan loppuraporttiaan viimeistelevän verotuksen kehittämistyöryhmän eli ns. Hetemäen työryhmän varapuheenjohtaja. Hän pitää pääomatuloverotuksen ylivoimaisesti suurimpana ongelmana juuri verovapaita osinkoja:

”Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinkotulo on Suomessa verovapaata tuloa tietyin edellytyksin 90 000:een euroon saakka. Sille ei ole mitään perusteita ja eikä sellaista ole missään muussa maassa.”

Verotuksen kehittämistyöryhmä esittää verovapaista osingoista luopumista. Esitys tämän saavutetun edun poistamisesta on jo nyt aiheuttanut vastaväitteitä:

”Meillä on neljä järjestöä, jotka lobbaavat hyvin voimakkaasti osinkoverotusta. Ne ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto. Näiden edustajat tulevat systemaattisesti tästä ensi vappuun asti, jolloin hallitusneuvotteluja käydään, olemaan yhteydessä poliitikkoihin ja pyytämään edullisempaa osinkoverotusta kuin mitä Hetemäen työryhmä esittää. ”

Professori Niskakangas ei halua ennustaa, kuinka esitykselle lopulta käy.

Lisäksi ohjelmassa kerrotaan, mikä on suurin vero ja samalla huomaamattomin, ja kuinka varallisuusveron korvaaminen kiinteistöverolla vaikutti tulonjakoon.

Teksti: Timo-Erkki Heino

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto