Hyppää pääsisältöön

Suurituloisten verovapaa vyöhyke

Moni uskoo, että Suomessa on progressiivinen tuloverotus. Ja näin onkin suurimalle osalle suomalaisia. Kun tulot nousevat, niin veroprosentti nousee. Mutta kaikkein suurituloisimpia veroprogressio ei koske.

Kun mukaan otetaan sekä ansio- että pääomatulot, niin ankarammin verotettuja ovat ne tulonsaajat, joiden bruttotulot ovat 200 000 euroa keskimäärin. Tämän tulotason yli veroprosentti yksittäisissä tapauksissa vielä nousee, mutta keskimääräinen veroprosentti ei enää nouse, vaan laskee.

Kaikkein suurituloisimmat, miljoonan tai yli saavat suomalaiset maksavat veroja keskimäärin noin 29 % eli saman verran kuin ne suomalaiset, joiden keskimääräinen tulo on noin 45 000 euroa vuodessa.

Tulohuipun matalat verot eivät ole sattumaa, vaan tehtyjen poliittisten päätösten suora seuraus. Pääomatuloja verotetaan huomattavasti lievemmin kuin ansiotuloja, koska Ahon hallitus päätti vuonna 1993 eriytetystä tuloverotuksesta ja Vanhasen hallitus vuonna 2005 listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaudesta.

Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti pitää pääomatulojen lievää verotusta keskeisenä syynä eriarvoisuuden kasvuun:

”Eriarvoisuus on nyt samalla tasolla kuin mitä se oli 70-luvun alussa, jolloin se oli historiallisen korkealla tasolla. Olemme antaneet tuloerojen kasvaa erittäin nopeasti. Käytännössä tuloerojen kasvua on vauhditettu veropolitiikalla.”

Heikki Niskakangas, Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori, on myös parhaillaan loppuraporttiaan viimeistelevän verotuksen kehittämistyöryhmän eli ns. Hetemäen työryhmän varapuheenjohtaja. Hän pitää pääomatuloverotuksen ylivoimaisesti suurimpana ongelmana juuri verovapaita osinkoja:

”Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinkotulo on Suomessa verovapaata tuloa tietyin edellytyksin 90 000:een euroon saakka. Sille ei ole mitään perusteita ja eikä sellaista ole missään muussa maassa.”

Verotuksen kehittämistyöryhmä esittää verovapaista osingoista luopumista. Esitys tämän saavutetun edun poistamisesta on jo nyt aiheuttanut vastaväitteitä:

”Meillä on neljä järjestöä, jotka lobbaavat hyvin voimakkaasti osinkoverotusta. Ne ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto. Näiden edustajat tulevat systemaattisesti tästä ensi vappuun asti, jolloin hallitusneuvotteluja käydään, olemaan yhteydessä poliitikkoihin ja pyytämään edullisempaa osinkoverotusta kuin mitä Hetemäen työryhmä esittää. ”

Professori Niskakangas ei halua ennustaa, kuinka esitykselle lopulta käy.

Lisäksi ohjelmassa kerrotaan, mikä on suurin vero ja samalla huomaamattomin, ja kuinka varallisuusveron korvaaminen kiinteistöverolla vaikutti tulonjakoon.

Teksti: Timo-Erkki Heino

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto