Hyppää pääsisältöön

Suurituloisten verovapaa vyöhyke

Moni uskoo, että Suomessa on progressiivinen tuloverotus. Ja näin onkin suurimalle osalle suomalaisia. Kun tulot nousevat, niin veroprosentti nousee. Mutta kaikkein suurituloisimpia veroprogressio ei koske.

Kun mukaan otetaan sekä ansio- että pääomatulot, niin ankarammin verotettuja ovat ne tulonsaajat, joiden bruttotulot ovat 200 000 euroa keskimäärin. Tämän tulotason yli veroprosentti yksittäisissä tapauksissa vielä nousee, mutta keskimääräinen veroprosentti ei enää nouse, vaan laskee.

Kaikkein suurituloisimmat, miljoonan tai yli saavat suomalaiset maksavat veroja keskimäärin noin 29 % eli saman verran kuin ne suomalaiset, joiden keskimääräinen tulo on noin 45 000 euroa vuodessa.

Tulohuipun matalat verot eivät ole sattumaa, vaan tehtyjen poliittisten päätösten suora seuraus. Pääomatuloja verotetaan huomattavasti lievemmin kuin ansiotuloja, koska Ahon hallitus päätti vuonna 1993 eriytetystä tuloverotuksesta ja Vanhasen hallitus vuonna 2005 listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaudesta.

Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti pitää pääomatulojen lievää verotusta keskeisenä syynä eriarvoisuuden kasvuun:

”Eriarvoisuus on nyt samalla tasolla kuin mitä se oli 70-luvun alussa, jolloin se oli historiallisen korkealla tasolla. Olemme antaneet tuloerojen kasvaa erittäin nopeasti. Käytännössä tuloerojen kasvua on vauhditettu veropolitiikalla.”

Heikki Niskakangas, Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori, on myös parhaillaan loppuraporttiaan viimeistelevän verotuksen kehittämistyöryhmän eli ns. Hetemäen työryhmän varapuheenjohtaja. Hän pitää pääomatuloverotuksen ylivoimaisesti suurimpana ongelmana juuri verovapaita osinkoja:

”Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinkotulo on Suomessa verovapaata tuloa tietyin edellytyksin 90 000:een euroon saakka. Sille ei ole mitään perusteita ja eikä sellaista ole missään muussa maassa.”

Verotuksen kehittämistyöryhmä esittää verovapaista osingoista luopumista. Esitys tämän saavutetun edun poistamisesta on jo nyt aiheuttanut vastaväitteitä:

”Meillä on neljä järjestöä, jotka lobbaavat hyvin voimakkaasti osinkoverotusta. Ne ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto. Näiden edustajat tulevat systemaattisesti tästä ensi vappuun asti, jolloin hallitusneuvotteluja käydään, olemaan yhteydessä poliitikkoihin ja pyytämään edullisempaa osinkoverotusta kuin mitä Hetemäen työryhmä esittää. ”

Professori Niskakangas ei halua ennustaa, kuinka esitykselle lopulta käy.

Lisäksi ohjelmassa kerrotaan, mikä on suurin vero ja samalla huomaamattomin, ja kuinka varallisuusveron korvaaminen kiinteistöverolla vaikutti tulonjakoon.

Teksti: Timo-Erkki Heino

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.