Hyppää pääsisältöön

Päivi Istala – elämyksiä vuosikymmenten varrelta 3

Päivi Istalan yli 40-vuotisen uran varrelta on kerääntynyt monia elämyksiä ja muistoja ihmisistä sekä tapahtumista. Pitkän linjan journalisti poimi ohjelmamuisteloissaan vuonna 2010 jännittäviä tapahtumia ja haastateltavia vuosikymmenten sykkeestä. Tässä koosteessa Istala tapaa merkkihahmoja kulttuurin eri aloilta.

Päivi Istala aloitti toimittajana vuonna 1967. Elämyksiä-sarjan ensimmäisessä osassa (4.1.2010) kuullaan mm. Kristiina Hautalan, Kaj Chydeniuksen ja Jaakko Salon haastattelut nuoren toimittajan oppivuodelta 1968.

Radion suosittuun Tänään iltapäivällä -lähetykseen kutsuttiin lauantaisin viikon taitelijavieras. Rauni Liukko kohautti Ruuhkaratikka-teoksellaan vuoden 1973 Helsingin Juhlaviikoilla, Lauri Kokkonen samana vuonna Ruskie neitsyt –näytelmällään. Näyttelijä Eeva-Kaarina Volanen nimitettiin akateemikoksi vuonna 1982. Istala palasi näihin kohtaamisiin muistelmasarjassaan 24.5.2010.

Millaista puhetta kuulimme radiosta ennen ja millaista nyt? STT:n entisen uutistenlukijan Hugo Ahlbergin ääni oli vuosina 1956–1963 yhtä kuin Suomen Tietotoimisto. Fil.tri Aino Räty-Hämäläinen teki väitöskirjan Ilmari Turjasta. Turja itte oli hiukkasta vaille 80-vuotiaana oikea pohjalainen toteemi, teräväsanainen loistava sanankäyttäjä.

Tuttuja ääniä –sarjassa äänessä on kaksi huomattavaa teatterinaista, työtoverit Elina Salo ja Vivica Bandler, jotka kertovat taiteilijantaipaleestaan. Molemmat ovat legendaarisia hahmoja suomalaisessa teatterielämässä.

Kenet haluaisit tavata? kysyi Tänään iltapäivällä -lähetys kuuntelijoilta kesällä 1982. Tuon kesäsarjan ylivoimaisesti suosituin tavattava oli vastavalittu Tasavallan presidentti Mauno Koivisto puolisoineen. Mutta kuuntelijat pääsivät tapaamaan myös mm. teatterikriitikko Jukka Kajavaa ja laulajatar Taru Valjakkaa.

Tampereen Teatterikesän ehkä kaikkein valovoimaisimpia vierailijoita ovat olleet sittemmin Nobel-palkittu näytelmäkirjailija Dario Fo ja hänen näyttelijävaimonsa Franca Rame. Ohjelmassa palataan pariskunnan pitämille kursseille kesällä 1984 ja käydään läpi Teatterikesän tapahtumia vuosikymmenten varrelta.

Pekka Lounela oli radioteatterin päällikkönä moniaita vuosia, Kauko Laurikainen saman osaston ohjaajana. Toinen kertoo vakooja Kerttu Nuortevan tarinaa koskevasta kirjastaan, toinen on lähdössä eläkkeelle ja halusi lähtöhaastattelun tekopaikaksi Korkeasaaren eläintarhan, koska eläimet peilaavat ohjaajan työtä parhaiten.

"Älä loukkaannu, ole iloinen!" – siinä ehkä hiukan ironinenkin ohje, jonka kirjailija Merete Mazzarella antaa eläkkeelle siirtymässä oleville suurille ikäluokille. Viisas ja hauskasti itseironinen suomenruotsalainen Mazzarella oli Istalan vieraana useammankin kerran.

Istalan vieraana on ollut muutamia elokuvataivaan karismaattisia tähtiä. Ohjelmassa kuullaan näyttelijä Jane Fondan haastattelu vuodelta 2006 ja Unicef-lähettiläs Audrey Hepburnin tapaaminen vuonna 1988. Kolmas haastateltava on puolalainen elokuvaohjaaja Andrzej Wajda vuonna 1983 – pari vuotta sotatilan julistamisen jälkeen.

Lue lisää:

Päivi Istala (Seppo Sarkkinen 2008). Shaahin vastaiset mielenosoitukset (Yle kuvanauha 1970). (Montaasi: Jukka Lindfors)

Päivi Istala – elämyksiä vuosikymmenten varrelta

Yli nelikymmenvuotisen uran varrelta Päivi Istalalle on kerääntynyt monia elämyksiä ja muistoja ihmisistä sekä tapahtumista. Vuosikymmenten sykkeestä Istala poimii jännittäviä tapahtumia ja haastateltavia, joiden kanssa kuljetaan läpi eri aikojen.

Lue lisää:

Montaasi Päivi Istalasta ja hänen haastattelemistaan naisista.

Päivi Istala – elämyksiä vuosikymmenten varrelta 2

Päivi Istala on uransa aikana käsitellyt naisten asemaa ja heidän epäoikeudenmukaista kohteluaan. Hän on ohjelmissaan tehnyt myös kunniaa merkittäville suomalaisille kulttuurinaisille.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.