Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Paju

Paju kukkii Utsjoella
Paju kukkii Utsjoella. Kuva: Risto Salovaara/Yle Paju kukkii Utsjoella Kuva: Yle/ Risto Salovaara paju,puut,kukat (kasvinosat),pölytys
Julkaistu . Päivitetty

Keväällä pajupensaikosta kuuluu surinaa. Sitruunaperhoset, kimalaiset ja monet muut hyönteiset ovat jo lähteneet liikkeelle, mutta syötävää on vielä niukasti saatavilla.

Tietolaatikko

Pajut
(Salix)

  • kukkii aikaisin keväällä
  • tunnettu lääkekasvina
  • Suomessa noin 20 pajulajia

Valkeat pajunkissat ovat kuitenkin avautuneet tuuheiksi, kellertäviksi kukinnoiksi ja houkuttelevat hyönteisiä. Varhain keväällä kukkivat pajut ovat näin korvaamaton ravinnonlähde aikaisille hyönteisille.

Lajeja monta - tunnistaminen hankalaa

Suomessa eri pajulajeja on noin 20. Niiden tunnistaminen voi olla haasteellista ammattilaisillekin, koska lajit risteytyvät helposti keskenään. Useimmat pajut ovat pensaita, mutta esimerkiksi raita voi kasvaa suureksikin puuksi.

Pajut viihtyvät enimmäkseen kosteilla kasvupaikoilla, ja onpa sanottu, että vesi olisi pajun sielu.

Pajun hyötykäyttö

Vaikka pajusta ei yleensä liiemmin pidetä, on siitä moneen hyötykäyttöönkin. Pajunkuoriuute hajoaa elimistössä salisyylihapoksi, joka lievittää kipua ja kuumetta, ja pajun oksista saa punottua jos jonkinlaisia esineitä.


Pajunkissa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Pajunkissa. Kuva: Risto Salovaara/YlePajunkissa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Paju kukkii. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Paju kukkii. Kuva: Risto Salovaara/YlePaju kukkii. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Muurahainenkin toimii pajun pölyttäjänä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Muurahainenkin toimii pajun pölyttäjänä. Kuva: Risto Salovaara/YleMuurahainenkin toimii pajun pölyttäjänä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Aiheeseen liittyvää

2022

2020

Relaterade artiklar

2021

2020

  • Mehiläinen

    Rädda pollinerarna – de är livsviktiga och vi är helt beroende av dem

    Utan pollinerare kan du bli utan både kaffe och äpplen.

    Antalet pollinerande insekter försvinner skrämmande fort. Tre fjärdedelar av våra odlingsväxter behöver pollinerare för att ge skörd. Det finns många orsaker till att pollinerarna försvinner, men vi människor är inblandade i dem alla. Kolla också in våra fem tips för hur du kan hjälpa!

    Kommentteja 16

2016

  • Humla

    Tacka humlorna för blåbären

    Den ljusa jordhumlan är en viktig pollinerare.

    I Finland finns många olika humlearter, av vilka den ljusa jordhumlan är lättast att känna igen. Den ljusa jordhumlan äter nektar.

    Kommentteja 2

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.