Hyppää pääsisältöön

Piisami on kotoisin Pohjois-Amerikasta

Lokkien ja sorsien seurana rantaruovikossa voi nähdä hääräilemässä piisamin, joka on isokokoinen vedessä elävä jyrsijä.

Tietolaatikko

  • Piisami (Ondatra zibethicus) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen ja pitkähäntäinen, pääosin vedessä elävä myyrälaji
  • Istutettu turkiseläimeksi Suomeen
  • Ruotsin ja Norjan piisamikannat ovat peräisin Suomesta

Piisami oli Amerikassa 1900-luvun alussa arvokas turkiseläin. Suomeen ensimmäiset yksilöt tuotiin 1919 ja ne vapautettiin Kajaanin seudulla. Tämä istutus epäonnistui, mutta vuonna 1922 laji sai vakinaisen aseman. Nykyään piisami elää joka puolella Suomea. Suuren kokonsa puolesta piisamia voi kutsua jättimyyräksi. 

Piisami muistuttaa elintavoiltaan varsin paljon majavaa

Piisamit liikkuvat vilkkaimmin hämärällä ja yöllä. Ne rakentavat yleensä suuren, kekomaisen pesänsä kasveista järven tai muun vesistön rannalle. Piisami viihtyy monenlaisissa suhteellisen tyynissä vesistöissä – järvissä, joissa, suolammissa ja suojaisissa merenlahdissa – kunhan vesi on sen verran syvää, ettei se talvella jäädy pohjaa myöten.

Rantavedessä olevan piisamin talvipesän sisäänmenoaukko on nimittäin veden alapuolella. Kesällä piisami kaivaa mahdollisuuksien mukaan poikaspesänsä rantatörmään. Ajan kuluessa törmään voi syntyä oikein onkaloverkosto.

Piisamit elävät pariskunnittain ja puolustavat reviiriään. Ravinnokseen piisami käyttää pääasiassa vesikasveja kuten lumpeen ja ulpukan juurakoita, osmankäämiä, palpakoita ja saroja, mutta varsinkin talvella myös simpukoita, rapuja ja kuolleita kaloja.

Eläviä kaloja se ei osaa kalastaa. Ravintoa kerätessään se saattaa hävittää laajojakin vesikasvien kasvustoja. Alun perin piisami on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se on istutettu Eurooppaan turkiseläimeksi 1900-luvun alku-puolella, ja Suomessa se on levinnyt lähes koko maahan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu

  • Digitreenit: Onko e-kirja vielä avaamatta? Näin pääset alkuun

    Ilmaista e-kirjaa voit lukea joko selaimella tai ladattuna.

    E-kirjaa voit lukea joko suoraan selaimella tai ladata kirjan omalle koneellesi. Yhden laitteen avulla saat siis luettavaksesi ison pinon kirjoja. Kiinnostus digitaalisia aineistoja (e-kirjat, äänikirjat ja e-lehdet) kohtaan lisääntyy Suomessa. Maksullisten aineistojen ohella on tarjolla paljon ilmaista luettavaa.

  • Digitreenit: Miksi kannattaa hankkia Yle Tunnus?

    Luo oma Yle Tunnus, niin Areenaa on mukavampi käyttää.

    Yle Tunnus helpottaa Yle Areenan käyttöä: Voit luoda omia suosikkilistoja, saat tiedon uusista jaksoista ja voit jatkaa katselua tai kuuntelua kesken jääneestä kohdasta. Tunnuksesta on iloa myös muissa Ylen nettipalveluissa.

  • 10 kysymystä presidentin valtaoikeuksista

    Mitä kuuluu presidentin tehtäviin?

    Äänestysaktiivisuuden perusteella presidentinvaalit ovat vaaleista suosituimpia. Mutta onko presidentillä oikeasti valtaa? Mistä presidentti saa päättää, mistä ei? Testaa tietosi 10 kysymyksellä!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.