Hyppää pääsisältöön

Ensimmäiset radioidut Linnan juhlat 1949

Itsenäisyyspäivänä 1949 pääsivät suomalaiset radiokuuntelijat ensimmäisen kerran aistimaan Linnan juhlien tunnelmia paikan päältä.

"Toinen neljättä" itsenäisyyspäiväämme saapui Linnaan juhlimaan arviolta 1 900 kutsuvierasta. Radion johtajistoa sinne oli kutsuttu jo vuonna 1947, mutta nyt paikan päälle pääsivät myös toimittajat.

Juhlan kulku noudatti myöhemmin tutuksi tullutta järjestystä. Tuhatkunta vierasta saapui ensin Mariankadun puolelta, arvokkaimmat vieraat sitten Kauppatorin puolelta.

Vieraat vastaanotti presidentti Paasikivi puolisoineen. Myös presidentin tytär, arkkitehti Annikki Paasikivi kätteli vieraat.

Tasan kello 19 astuvat ensimmäiset vieraat sisään. Ensimmäisenä kappaleena kuullaan Erkki Melartinin "Prinsessa Ruususen" Juhlamarssi.

Myös sairastapauksiin oli varauduttu. Eri puolilta Linnaa löytyi pienimuotoisia ensiapua-asemia, missä valkoisiin pukeutuneet sairaanhoitajat olivat valmiina mm. pöyrtymistapausten vuoksi.

"Naiskuuntelijoiden pettymyksestä huolimatta" naisten pukumuotia ei toimittaja rohkene kommentoida. Muodissa näyttäisivät kuitenkin olleet iltapuvut, jotka jättivät ainakin toisen olkapään paljaaksi.

Kuulemme selostusta myös Linnan ulkopuolelta. Juhlavaa tunnelmaa himmentää siellä "niukanlainen valaistus". Onneksi kaupungilla osa muista rakennuksista on juhlavalaistuksessa.

Viimeisinä vieraina odotetaan edellisiä valtionpäämiehiä. "Yleisön pettymykseksi" heistä saapuu paikalle vain presidentti Relanderin rouva.

Fanfaareiden ja lauluesitysten jälkeen aloittavat rouva Paasikivi ja diplomaattikunnan vanhin, Brasilian ministeri valtiosalissa tanssin.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto