Hyppää pääsisältöön

Noutajat - vapaudenriistoa suomalaiseen tapaan

"Laitoshuollon tarkoitus on kasvattaa yksilö yhteiselämän normeihin, jotta hän voi sitten menestyä vapaassa yhteiskunnassa". Näin 1960-luvulla perusteltiin ihmisten pakottamista työlaitoksiin, alkoholistihuoltoihin sekä tyttö- ja poikakoteihin.

1800-luvun köyhäintaloissa ihmisiä yritettiin sopeuttaa yhteiskuntaan työn avulla. Sitä seurasivat erikoistuneet laitokset kuten työlaitokset ja kasvatuslaitokset (sittemmin koulukodit).

Laitosten tarkoituksena oli eristää yhteiskuntaan sopeutumaton yksilö ja sitten uudelleenkasvattaa ja sopeuttaa hänet työn avulla.

1960-luvun puolivälissä Suomessa suljettiin vuosittain noin 35 000 ihmistä erilaisiin laitoksiin. Luku oli pohjoismaiden suurin. Sosiaalilautakunnat olivat saaneet käytännössä lähes tuomioistuimen valtuudet.

Laitoksiin passitetut eivät läheskään aina olleet vaaraksi yhteiskunnalle, vaan työlaitokseen saattoi joutua esimerkiksi elatusavun maksamatta jättämisestä.

Sopeuttamista eristämällä

Artikkelissa nähtävät videoleikkeet ovat vuonna 1967 tehdystä dokumentista Noutajat - vapaudenriistoa suomalaiseen tapaan. Siinä laitoshoitoon suhtaudutaan kriittisesti ja kysytään voiko vapaudenriisto ja eristäminen yhteiskunnasta olla kasvatusta yhteiskuntaan.

Rangaistustoimenpiteiden todettiin kohdistuvan yleensä alimpaan yhteiskuntaluokkaan. "On ratkaisevaa harjoittaako huoruutta pianon kannella osakehuoneistossaan vai Helsingin rautatieasemalla" toimittaja kiteyttää.

Sosiaalilainsäädännön kanssa kipuiltiin jo tuolloin. Avohoitopaikkojen supistaminen vaikuttaa olevan suomalaisen yhteiskunnan alati toistuva ongelma. Dokumentissa todetaan avohoitopaikkoja lakkautetun säästösyistä.

Dokumentissa haastatellaan professori Kettil Bruunia, joka julkaisi 1960-luvulla lukuisia tutkimuksia, joissa hän kuvasi ja kritisoi eri viranomaisten harjoittamaa kurinpitoa ja poikkeavan käyttäytymisen säätelyä.

Laitoksiin joutuneita uhkasi uusiutumisen kierre. Yli puolet laitoksiin joutuneista päätyivät sinne uudestaan ja toimittaja summaa lohduttoman tulevaiduudennäkymän: "Kierre jatkuu kunnes ristikot ikkunoissa vaihtuvat risteihin hautausmaalla".

Tietolaatikko

Työlaitos oli julkisoikeudellinen huoltolaitos, johon voitiin määrätä tekemään työtä huoltoapulain, lapsen elatusavun turvaamisesta annetun lain, tai irtolaislain nojalla.

Ajan saatossa työlaitos kehittyi hoidollisempaan suuntaan ja lainsäädäntöä uudistettiin niin, että 1970-luvun lopulla työlaitosjärjestelmä lakkautettiin.

Vuoteen 1946 asti koulukoteja nimitettiin kasvatuslaitoksiksi.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto