Hyppää pääsisältöön

Twistin ennätys Suomeen 60 tunnin ketkuttelulla

Nilkkatuet ja kääreet tarvittiin avuksi, kun Suomeen tanssittiin twistin maailmanennätys keväällä 1963. Voittajapari keinutti lanteitaan yhtä soittoa lähes kolme vuorokautta.

Maailmanennätystä tavoiteltiin yhtä aikaa Helsingin Expo-hallissa ja Herttoniemessä Hirvenpään majalla. Yrityksestä säilynyt uutisfilmi on kuvattu ensinmainitussa tanssipaikassa, jossa kestävin pari (Anneli Koivisto ja Mauri Ikonen) ylsi 50 tunnin ja seitsemän minuutin suoritukseen.

Mestaruuden nappasivat nimiinsä Herttoniemessä tanssineet Tuula-Maija Rämö ja Seppo Haltsonen 60 tunnin yhtämittaisella twistaamisella.

Vaikka selostustekstistä saattaa saada toisen käsityksen, voittajapari ei esiinny filmillä. Sen sijaan kamera kuvaa ahkerasti Espo-hallissa kolmanneksi sijoittuneita Kari Koskelaa ja Seija Salamaa.

Kaikkiaan maailmanennätyksen rikkomista oli yrittämässä kymmenen tanssiparia. Osa heistä jouduttiin viemään sairaalahoitoon.

Ennätysjahti alkoi jo kuukausia aiemmin

Suomea oli väännetty ensimmäisen kerran maailmanmaineeseen jo vuoden 1962 lopussa. Herttoniemen joulukuisessa twistmaratonissa rikottiin ranskalaisten nimissä ollut 21 tunnin kestävyysennätys puolella tunnilla. Uudesta ME:stä vastasivat parit Haltsonen–Rämö ja Koskela–Salama.

Joulukuisen tanssimaratonin jälkimmäinen uutisvälähdys tarjoaa hauskan yksityiskohdan: Amerikassa twististä oli innostunut jopa aikuinen yläluokka, ja vähän samaan tapaan Herttoniemessäkin nähtiin arvokkaiden pukuherrojen liikehtivän varovaisen rytmikkäästi (ilmeisesti tuomaristoon kuuluvan Aira Samulinin rohkaisemina).

Twistin tanssiminen yritettiinkin aikoinaan kieltää lääketieteellisen perustein. Ketkuttelun katsottiin aiheuttavan tanssijoille selkävammoja, nilkkavaivoja ja lihasten revähdyksiä.

Toinen syy twistin kieltämiselle oli sen eroottisuus. Kiellot eivät kuitenkaan tehonneet ja twististä tuli 1960-luvun alussa maailmanlaajuinen villitys.

Teksti: Reijo Perälä & Jukka Lindfors

Lue lisää:

Twistin tanssijoita Lii-Filmin katsauksessa vuonna 1962.

"Alkuasukkaiden" twist-tanssi sai suomalaisetkin vääntelehtimään

Amerikkalainen muotivillitys puhutti ja liikutti Suomea 1960-luvun alkuvuosina. Twist-intoilijoita peloteltiin sairauksilla ja tapaturmilla, mutta "villin alkukantaisesta" tanssista tehtiin myös ME-tason urheilua.

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto