Hyppää pääsisältöön

Ismo Alanko: Kun Suomi putos puusta

Ismo Alangon vuonna 1990 ilmestynyt biisiklassikko tiivisti muutamaan minuuttiin kansakunnan suuren murroksen - maaltamuuton, kaupungistumisen ja globalisaation.

Tietolaatikko

Kun Suomi putos puusta. Säv. ja san. Ismo Alanko.

"Kun Suomi putos puusta" on samannimisen albumin teemalaulu. Albumin alaotsikkona oli "Ääniä vapaan pudotuksen aikakaudelta". Ahti Marja-ahon sovittama laulu kuultiin jo ennen julkaisua Helsingin Juhlaviikkojen tilauskonsertissa.

Alangon laulu kertoo kulttuurikumouksesta, jossa maito muuttui "milkiksi", pilkkisaaliit vaihtuivat pakasteisiin ja pientilat koneistettuihin asuntoihin.

"Mä mielestäni kirjoitin tarinan mun vanhempien sukupolven matkasta nykypäivään, sieltä keskeltä suomalaista korpea", Alanko totesi Rock-Suomi-ohjelmassa vuonna 2010.

Jälkikäteen hän sai kuulla kirjoittaneensa 90-luvun alussa alkaneesta lamasta. Tähän viittaa oheisessa leikkeessä kuultava toimittajan jälkijuontokin. Tekstintekijä on kertonut, ettei itsekään tiedä, kumpi tulkinta on oikea.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto