Hyppää pääsisältöön

Karppaaminen

Karppaaminen – aidosti terveellinen elämäntapa vai humpuukia? Kuva: Stock.xchng

Toisin kävi – dieettisuuntaus toisensa perään on jatkanut hiilihydraattitietoisuuden puolesta taistelua. Karppaamisesta on muodostunut monille sitä kokeilleille pikemminkin elämäntapa kuin kertaluontoinen laihdutuskuuri. Termi on johdettu englannin sanasta carbohydrate (suom. hiilihydraatti).

Karppaamisesta on saatavilla valtavasti tietoa, jota on ristiriitaisuuksien vuoksi vaikea jäsentää. Monien länsimaiden tapaan on Suomessakin viime aikoina käyty ajoittain voimakasta keskustelua vähähiilihydraattisen ruokavalion hyödyistä ja haitoista. Myös jonkinlaisia muutoksia virallisiin ravintosuosituksiin saattaa olla tulossa.


Atkinsin idea

Karppaussuunnista tuli suurelle yleisölle ensimmäisenä tutuksi Robert C. Atkinsin kehittämä Atkinsin dieetti. Se lanseerattiin jo 1970-luvulla Yhdysvalloissa. Atkinsin dieetti on sittemmin saanut useita kilpailijoita. Yhteistä niille on rajoittaa hiilihydraattien määrää varsinkin dieetin alkujaksolla voimakkaasti. Tällä pyritään ketoosiin, tilaan, jossa aineenvaihdunta ryhtyy purkamaan kehon ravintoainevarastoja taatakseen aivojen ravinnonsaantia.

Hiilihydraatteja sallitaan kahden ensimmäisen Atkins-viikon aikana vain 20 grammaa päivässä. Loput korvataan rasvoilla ja proteiineilla. Aloitusvaiheen jälkeen päivittäisten hiilihydraattien määrää nostetaan viikoittain viidellä grammalla kunnes painon lasku pysähtyy. Tarvittaessa peruutetaan takaisin edellisen viikon hiilihydraattimäärään.


Onko aineenvaihdunnan manipulointi vaarallista?

Atkinsin ja muut ketoosia tavoittelevat dieetit tunnetaan yhteistermillä alakarppaaminen (käännös englannin low carbs –termistä). Julkisessa keskustelussa alakarppaamisen hyödyistä ja haitoista väitellään jatkuvasti. Ketoosiin pyrkiviä dieettejä on pidetty suhteellisen vaikeina noudattaa, eikä niiden mahdollisista terveyshyödyistä ja -haitoista ole virallisten ravintosuositusten kannattajien mielestä riittävästi näyttöä.

Atkinsin ja muiden ketoosiin pyrkivien dieettien kannattajat puhuvat ketoosin vaarattomuuden puolesta ja korostavat ketoosin tuomaa hyvää oloa. Ketoosiin siirtyminen saattaa kuitenkin aiheuttaa päänsärkyä, huimausta, väsymystä, pahoinvointia, asetonilta tuoksuvaa hengitystä ja hikoilua.

Ominaista alakarppaamiselle on, että sen piiriin kuuluu monia, hyvinkin erilaisia ruokavalioita – mikä toimii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.


Hyötyjä ilman ketoosia

Hyväkarppaamisella tarkoitetaan ruokavaliota, jossa ei pyritä ketoosiin, mutta vältetään mahdollisimman nopeita hiilihydraatteja, joita saadaan mm. sokerista, perunasta ja maissista. Viljoihin suhtautuminen vaihtelee erilaisten dieettien mukaan; hiilihydraattien kokonaismäärä jää kuitenkin selvästi virallisten ravintosuositusten alle. Nimitys on johdettu englannin termistä good carbs.

Esimerkiksi hyväkarppaamisesta sopii muun muassa Montignacin dieetti. Siinä tarkkaillaan glykeemistä indeksiä ja pyritään syömään rasvat, proteiinit ja hiilihydraatit eri aikoihin. Näin pyritään pitämään elimistön insuliinineritys tasaisena ja välttämään verensokerin heilahteluja.


Karppaajat kaihtavat rasvan pelkoa

Kaikille karppaussuunnille yhteistä on pitkälle jalostettujen hiilihydraattien eli sokerin ja kuoritun viljan välttäminen. Myös tärkkelyskasveja, kuten perunaa ja maissia, pyritään välttämään. Tilalle kehotetaan valitsemaan erilaisia, etenkin vihreitä vihanneksia.

Teollisten margariinien tilalle karpit suosittavat luonnollisia rasvoja suoraan pähkinöistä, kalasta ja lihasta saatuna, sekä kookosöljynä, voina ja kasviöljyinä.
Rasvan karttamista ei karppaamiseen yhdistetä. Teollisten margariinien tilalle karpit suosittavat luonnollisia rasvoja suoraan pähkinöistä, kalasta ja lihasta saatuna, sekä kookosöljynä, voina ja kasviöljyinä. Kevyttuotteita ja eineksiä kartetaan, koska niissä rasva on usein korvattu tärkkelyksellä ja lisäaineilla.


Lähde liikkeelle motivaatiokartoituksesta

Karppiyhteisö rohkaisee perehtymään alan kirjallisuuteen, ainakin yhteen kirjaan kunnolla, ja miettimään ennen karppaamisen aloittamista, mitä sillä haluaa saavuttaa. Haluatko pudottaa painoa vai haluatko ennen muuta hiilihydraattitietoisen ruokavalion muita terveysvaikutuksia?

Eräs tyypillinen hiilidyraattien liikasaantiin mahdollisesti viittaava oire on voimakas väsymys ruokailun jälkeen. Tästä eroon pääsemiseksi ei välttämättä tarvita samanlaisia konsteja kuin vaikkapa voimakkaaseen painon pudottamiseen.

Vaikka karppaaminen onkin tällä hetkellä voimakkaasti tapetilla, se ei ole suinkaan ainoa mahdollisuus painostaan ja hyvinvoinnistaan huolehtimiseksi. On olemassa lukemattomia valmiita ruokavaliomalleja, paastoja, laihdustustuotteita ja kunto-ohjelmia niitä kaipaaville. Jokaiselle sopinee kuitenkin karppaajien esimerkki omalle keholle sopivaksi koetun ruokavalion säännöllisen noudattamisen tärkeydestä. Etsi, kokeile ja löydä!

Linkit:

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Terveys

  • Apua, aikuinen naamani kukkii!

    Ikävä kasvoihottuma voi tulla seuralaiseksi aikuisena.

    Akne, POD ja ruusufinni – Vaikka teini-iän näppylöiltä olisikin välttynyt, voi ikävä kasvoihottuma tulla seuralaiseksi aikuisena. Kasvoihottuman taustalla voi olla esimerkiksi hormonaaliset muutokset, ruokavalio, stressi tai kosmetiikka, sanoo ihotautilääkäri.

  • "Helvetillinen kipu, maailman paras palkinto" – Kerro synnytyskokemuksesi

    Akuutin synnytyskysely

    Oliko synnytys ja kivut kamalinta ikinä, helppo pullautus vai jotain siltä väliltä? Miten sun synnytys meni? Akuutissa käsitellään syksyn aikana synnytyskipua ja synnytyksestä palautumista. Kokemuksesi ja tuntemuksesi ovat meille tärkeitä, jotta saamme naisten oman äänen kuuluviin.

  • Piikkikammo varjosti Sannan raskautta: "Selvisin hormonipistoksista tukihenkilön avulla"

    Piikkikammoa voi helpottaa moni eri tavoin.

    Sannan elämää on lapsuudesta asti haitannut järjellä selittämätön ilmiö – piikkikammo. Raskaaksi tuleminen oli Sannalle yhtä piinaa. Joka kymmenes suomalainen kärsii jostakin pelosta niin, että se haittaa elämää tai toimintakykyä. Voiko fobiasta koskaan päästä lopullisesti eroon? Lue myös altistushoidon pienet askeleet.

  • Uusi hoitomuoto voi mullistaa leukemian hoidon – kantasolusiirtoihin enemmän mahdollisuuksia

    Uusi kantasolusiirtohoito haastaa perinteisen menetelmän.

    Uusi lupaava haploidenttinen kantasolusiirtohoito mahdollistaa lähisukulaisen kantasolusiirteen käytön esimerkiksi leukemiapotilaalle, vaikka siirteen yhteensopivuus olisikin potilaan kanssa vain puolet toivotusta täydellisesti sopivasta siirteestä. Perinteisillä kantasolusiirtomenetelmillä tämä ei ole ollut mahdollista vaikeiden hylkimisreaktioiden vuoksi.

  • Lenni-pojan leukemian hoito tähtää kantasolusiirtoon: “Sopiva kudostyyppi voi löytyä keneltä tahansa”

    Kantasolusiirto mahdollistaisi Lennin pysyvän paranemisen.

    Leukemiaa sairastavan 7-vuotiaan Lenni Korhosen syöpähoitojen tähtäin on kantasolusiirrossa. Siirto on pysyvää paranemista tavoitteleva hoito, jonka mahdollistaja voi olla kuka tahansa terve, alle 40-vuotias luovuttajarekisteriin liittynyt henkilö. Henkilö, jolla on kudostyyppi kohdillaan ja ennen kaikkea halu auttaa.

  • Tiesitkö tämän B12-vitamiinista?

    B12 on aivoille ja hermostolle välttämätön vitamiini.

    B12 on aivoille ja hermostolle välttämätön vitamiini. Sen puutostila voi johtaa vakaviin oireisiin, kuten anemia tai tuntoaistin ja muistin häiriöt. Useimmat meistä saavat B12-vitamiinia riittävästi ravinnosta, mutta riskiryhmään kuuluvat ennen kaikkea ikääntyneet ja vegaanit.

  • “Isän itsemurha opetti, ettei mielenterveyttä voi pitää itsestäänselvyytenä”

    Isän itsemurha oli Katja Savilaksolle suuri shokki.

    “Isä rakastaa sinua” olivat sanat, joilla Katja Savilakson isä saatteli 15-vuotiaan tyttärensä viikonloppureissuun. Kun Katja palasi kotiin, oli isä päättänyt elämänsä. Nuoren tytön elämään jäi suunnaton suru, lohduttomuus ja monta kysymystä. Nyt 22 vuotta myöhemmin nainen toivoo, että yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen auttaisivat itsemurhaa harkitsevan huomaamaan, että toivoa ja apua on saatavilla.

  • Voi ei, taas täitä! Osaatko toimia oikein? Testaa tietosi

    Täitesti - taas kutisee. Osaatko toimia oikein?

    Taas on SE aika vuodesta – täit ovat täällä. Kouluissa ja päiväkodeissa näille vikkelille vieraille on tarjolla melkoiset ruoka-apajat, kun lapset touhuavat päät yhdessä tai pelaavat kaverin kanssa esimerkiksi puhelimilla. Täiden häätäminen kannattaa tehdä huolella. Testaa tietosi ja lue samalla infektiolääkärin ohjeet.

  • Voivatko oikomiskojeet aiheuttaa äännevirheitä?

    Miten oikomiskojeet vaikuttavat lapsen puheen kehitykseen?

    Jo ennen kouluikää moni lapsi saa suuhunsa jonkin oikomiskojeen hyvän purukaluston ja kunnollisen purennan tukemiseksi. Kun lapsen suuhun ilmestyy ylimääräinen laite, voi puhe puuroutua. Miten selkeät ärrät ja ässät sekä hyvä purenta ja kaunis hammasrivistö saadaan mahtumaan samaan suuhun? Entä mitä tapahtuu puuroutuneelle puheelle, kun hoito päättyy?

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.