Hyppää pääsisältöön

Näin Helsinki ruokittiin 1960-luvulla

Melkoinen määrä sapuskaa uppoaa helsinkiläisten suihin joka päivä. Jos yhtenä päivänä syödystä lihamäärästä tehtäisiin yksi nakkimakkara, siitä tulisi 14 metriä pitkä nakki. Se painaisi 61 000 kiloa.

Näin arvioitiin pääkaupunkilaisten päivittäin syömiä ruokamääriä vuonna 1964, jolloin Helsingissä oli puolisen miljoonaa asukasta.

Virvoitusjuomia hörpittiin 60-luvun Helsingissä 52 000 litraa ja maitoa peräti 425 000 litraa päivässä. Jos päivittäin juotu maitomäärä pantaisiin yhteen pulloon, siitä syntyisi 14 metriä korkea maitopullo.

Leipää helsinkiläiset kuluttivat joka päivä höyryveturin painon verran eli noin 100 000 kiloa.

Tupakkaakin kului vielä tuohon aikaan reippaasti. Helsinkiläiset polttivat päivittäin 634 000 savuketta. Jos tästä määrästä tehtäisiin hesalaisia varten yksi savuke, se olisi 53 kilometriä pitkä ja ulottuisi Helsingistä Porvooseen.

Fennadan tuottama värifilmi on mainio ajankuva 1960-luvun Helsingistä, vaikka se on varsinaisesti tehty esittelemään Elannon toimintaa.

Teksti: Reijo Perälä

Tytöt juovat limsaa.
Virvoitusjuomia kuluu Helsingissä 52 000 litraa päivässä. Tytöt juovat limsaa. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Helsinki
Leipiä valmistetaan koneellisesti.
Leipää helsinkiläiset kuluttavat joka päivä 100 000 kiloa. Leipiä valmistetaan koneellisesti. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Helsinki
Makkaroita valmistetaan tehtaassa.
Makkaraa kuluu 61 000 kiloa päivässä. Makkaroita valmistetaan tehtaassa. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Helsinki
Helsingin kauppatori kesäpäivänä
Myös Kauppatorin tuoreet vihannekset maistuivat 60-luvulla. Helsingin kauppatori kesäpäivänä Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Helsinki

Kuinka Helsinki ruokitaan?

Tuotanto: Fennada Filmi Oy 1964
Käsikirjoitus, ohjaus ja kuvaus: Pentti Ojala
Selostus: Sauvo Puhtila
Kuvaus: Unto Kumpulainen
Äänitys: Ensio Lumes
Musiikki: Erkki Ertama
Tuottaja: Kaarlo Nuorvala

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto