Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Ole tarkkana, kun ostat teräväpiirtoa!

televisiokauppa (Video still, Kuva: YLE)Kauppojen hyllyt ovat väärällään laitteita, joilla antenniverkon tulevat teräväpiirtolähetykset eivät näy. Ruudun kokoon on pakko panostaa, jos haluaa täyden hyödyn teräväpiirrosta.

Säännölliset teräväpiirtolähetykset alkavat näkyä ensi vuonna antenniverkossa. Tarjolle tulee näillä näkymin toistakymmentä viihdepainotteista teräväpiirto -tv-kanavaa. Mahdollisesti myös osa Ylen tarjonnasta tarjoillaan antenniteräväpiirtona ensi vuonna.
Lopulliset päätökset kanavista ovat vielä pitkälti auki. Todennäköisesti suuri osa viihteestä leivotaan maksupaketteihin. Ylenkin näkyminen edellyttänee muutaman euron korttikuukausimaksua, jos sisältö lähetetään salattuna.
masto (Video still, Kuva: YLE)Teräväpiirtoa lähettää kaksi verkko-operaattoria, Dna ja Anvia. Anvia lähettää teräväpiirron Digitan mastojen kautta. Anvian vastaanottoon riittää UHF-antenni, jolla tavallinen digi-tv:kin näkyy nyt.
DNA lähettää teräväpiirtoa omien kännykkätolppiensa kautta. DNA:ta vastaanotetaan VHF-antennilla. VHF-haravat on poistettu monelta katolta digi-tv-siirtymän aikana. Niinpä DNA:n näkyminen voi vaatia antennikaupassa käyntiä tai vähintään antennin suuntaamista DNA:n tolppaan.
Ennen laitehankintoja kannattaa tarkistaa, asutko näkyvyysalueella. DNA:n väestöpeitto on ensi vuonna reilut 80 prosenttia väestöstä. Anvia yltää ainakin 60 prosenttiin. Alilähettimistä Anvia ei kuitenkaan näy.

Kaupassa tarkkana

T2 (Video still, Kuva: YLE)Käytännössä kaikki nykyisin myytävät televisiot ovat teräväpiirtomalleja. Monissa myös luvataan viritin sekä antenni- että kaapeliverkkoon. Useimmilla televisioilla tuleva antenniteräväpiirto ei kuitenkaan näy – ei ainakaan ilman lisälaitteita.
Antenniteräväpiirron katselua varten digiboksissa tai televisiossa pitää olla T2-viritin. ”Antenna Ready HD”-hyväksyntä takaa, että laitteessa on maksukanavien näkymiseen tarvittava korttimahdollisuus. Toki teräväpiirron saa näkyviin myös T2-boksin avulla, vaikka teräväpiirto -tv:stä T2-viritin puuttuisikin.
Myös kuvaruudun kokoa kannattaa miettiä. Jos et ole valmis satsaamaan tarpeeksi isoon kuvaruutuun, unohda koko teräväpiirto. Teräväpiirrosta ei ole mitään iloa tavalliseen televisioon verrattuna, jos katselet teräväpiirtoa liian pienessä koossa.
Ajatellaanpa, että katseluetäisyys on 2,5 metriä. Suomessa suosittu 32 tuuman koko on varsin hyvä valinta tavallisen tv:n katseluun tältä etäisyydeltä. Mutta teräväpiirron edut jäisivät melko vähäisiksi. Erään tutkimuksen mukaan moni ei huomaisi mitään eroa tavalliseen tv: seen verrattuna koon ollessa 32 tuumaa tällä etäisyydellä.
katseluetäisyys (Video still, Kuva: YLE)Jos ruutu olisi 35 – 40 -tuumainen, eroja alkaisi huomata jo selkeämmin 2,5 metrin päästä. Ja täysi teräväpiirtohyöty tulisi vasta yli 50 tuuman koossa – ja sellaisen töllön hinta lasketaan jo tonneissa.
Paras mahdollinen koko on tienkin kiinni katseluetäisyydestä. Suositus on, että katseluetäisyys on 3,5 kertaa ruudun korkeus. Sama kääntäen: ruudun suositeltu korkeus = etäisyys / 3,5. Siirrä siis sohvaa eteenpäin, jos haluat selvitä pienemmällä koolla!

Kannattaa muistaa sekin, että lähetyksen alhainen bittimäärä pystyy pilamaan isosta ruudusta saatavan ilon. Ongelma voi tulla vastaan etenkin nopeassa kuvassa, kuten urheilussa.

Tavallinen tv skaalataan

Ruudun kokoa pohdittaessa herää tietenkin kysymys, että kuinka käy kuvan laadun, kun katsellaan tavallista tv-lähetystä teräväpiirto-tv:stä. Maksullisen teräväpiirron tilaajahan katselee myös tavallistakin tv-lähetystä, kuten vaikkapa iltauutisia.
Ainakin kauppiaat vakuuttelevat, että tavallista lähetystä pitäisi voida katsella samalta etäisyydeltä kuin teräväpiirtolähetystäkin, koska teräväpiirto -tv skaalaa tavallisen tv-lähetyksen isompaan juovamäärään.
Kauneus on toki myös katsojan silmissä. Sopivaa kokoa miettiessä kannattaa luottaa omiin silmiin siitä, mikä näyttää hyvältä. Pyydä siis kaupassa, että saat nähdä töllöstä teräväpiirtölähetyksen ohella myös tavallista tarjontaa. Ja mittaa kaupassa, että etäisyys ruutuun on sama kuin olohuoneessasi.

Lauri Miettinen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.