Kauppojen hyllyt ovat väärällään laitteita, joilla antenniverkon tulevat teräväpiirtolähetykset eivät näy. Ruudun kokoon on pakko panostaa, jos haluaa täyden hyödyn teräväpiirrosta.
Säännölliset teräväpiirtolähetykset alkavat näkyä ensi vuonna antenniverkossa. Tarjolle tulee näillä näkymin toistakymmentä viihdepainotteista teräväpiirto -tv-kanavaa. Mahdollisesti myös osa Ylen tarjonnasta tarjoillaan antenniteräväpiirtona ensi vuonna.
Lopulliset päätökset kanavista ovat vielä pitkälti auki. Todennäköisesti suuri osa viihteestä leivotaan maksupaketteihin. Ylenkin näkyminen edellyttänee muutaman euron korttikuukausimaksua, jos sisältö lähetetään salattuna.
Teräväpiirtoa lähettää kaksi verkko-operaattoria, Dna ja Anvia. Anvia lähettää teräväpiirron Digitan mastojen kautta. Anvian vastaanottoon riittää UHF-antenni, jolla tavallinen digi-tv:kin näkyy nyt.
DNA lähettää teräväpiirtoa omien kännykkätolppiensa kautta. DNA:ta vastaanotetaan VHF-antennilla. VHF-haravat on poistettu monelta katolta digi-tv-siirtymän aikana. Niinpä DNA:n näkyminen voi vaatia antennikaupassa käyntiä tai vähintään antennin suuntaamista DNA:n tolppaan.
Ennen laitehankintoja kannattaa tarkistaa, asutko näkyvyysalueella. DNA:n väestöpeitto on ensi vuonna reilut 80 prosenttia väestöstä. Anvia yltää ainakin 60 prosenttiin. Alilähettimistä Anvia ei kuitenkaan näy.
Kaupassa tarkkana
Käytännössä kaikki nykyisin myytävät televisiot ovat teräväpiirtomalleja. Monissa myös luvataan viritin sekä antenni- että kaapeliverkkoon. Useimmilla televisioilla tuleva antenniteräväpiirto ei kuitenkaan näy – ei ainakaan ilman lisälaitteita.
Antenniteräväpiirron katselua varten digiboksissa tai televisiossa pitää olla T2-viritin. ”Antenna Ready HD”-hyväksyntä takaa, että laitteessa on maksukanavien näkymiseen tarvittava korttimahdollisuus. Toki teräväpiirron saa näkyviin myös T2-boksin avulla, vaikka teräväpiirto -tv:stä T2-viritin puuttuisikin.
Myös kuvaruudun kokoa kannattaa miettiä. Jos et ole valmis satsaamaan tarpeeksi isoon kuvaruutuun, unohda koko teräväpiirto. Teräväpiirrosta ei ole mitään iloa tavalliseen televisioon verrattuna, jos katselet teräväpiirtoa liian pienessä koossa.
Ajatellaanpa, että katseluetäisyys on 2,5 metriä. Suomessa suosittu 32 tuuman koko on varsin hyvä valinta tavallisen tv:n katseluun tältä etäisyydeltä. Mutta teräväpiirron edut jäisivät melko vähäisiksi. Erään tutkimuksen mukaan moni ei huomaisi mitään eroa tavalliseen tv: seen verrattuna koon ollessa 32 tuumaa tällä etäisyydellä.
Jos ruutu olisi 35 – 40 -tuumainen, eroja alkaisi huomata jo selkeämmin 2,5 metrin päästä. Ja täysi teräväpiirtohyöty tulisi vasta yli 50 tuuman koossa – ja sellaisen töllön hinta lasketaan jo tonneissa.
Paras mahdollinen koko on tienkin kiinni katseluetäisyydestä. Suositus on, että katseluetäisyys on 3,5 kertaa ruudun korkeus. Sama kääntäen: ruudun suositeltu korkeus = etäisyys / 3,5. Siirrä siis sohvaa eteenpäin, jos haluat selvitä pienemmällä koolla!
Kannattaa muistaa sekin, että lähetyksen alhainen bittimäärä pystyy pilamaan isosta ruudusta saatavan ilon. Ongelma voi tulla vastaan etenkin nopeassa kuvassa, kuten urheilussa.
Tavallinen tv skaalataan
Ruudun kokoa pohdittaessa herää tietenkin kysymys, että kuinka käy kuvan laadun, kun katsellaan tavallista tv-lähetystä teräväpiirto-tv:stä. Maksullisen teräväpiirron tilaajahan katselee myös tavallistakin tv-lähetystä, kuten vaikkapa iltauutisia.
Ainakin kauppiaat vakuuttelevat, että tavallista lähetystä pitäisi voida katsella samalta etäisyydeltä kuin teräväpiirtolähetystäkin, koska teräväpiirto -tv skaalaa tavallisen tv-lähetyksen isompaan juovamäärään.
Kauneus on toki myös katsojan silmissä. Sopivaa kokoa miettiessä kannattaa luottaa omiin silmiin siitä, mikä näyttää hyvältä. Pyydä siis kaupassa, että saat nähdä töllöstä teräväpiirtölähetyksen ohella myös tavallista tarjontaa. Ja mittaa kaupassa, että etäisyys ruutuun on sama kuin olohuoneessasi.
Lauri Miettinen / TV1 Kuningaskuluttaja
