Hyppää pääsisältöön

Lue lapselle

Lue lapselle kirja. Kuva: Stock.xchng

Niin paljon muita aktiviteetteja on tänä päivänä tarjolla: TV:stä tulee valtavasti ohjelmaa. Kovalevyille on helppo tallettaa ohjelmia pahan päivän varalle ja jo pienetkin lapset osaavat vaatia sieltä niitä katsottavaksi. Tietokone peleineen ja puuhineen vie herkästi mennessään - internet vie aikaa niin lapsilta kuin aikuisiltakin. Kuka enää ehtii enää rauhoittumaan sohvannurkkaan kirja kädessä?

Lastenkirjallisuusasiantuntija Arja Kanerva Pro lastenkirjallisuus ry:stä sanoo, että tämän päivän lapset tarvitsevat entistä enemmän rauhaa ja hiljaisuutta.

- Ilman rauhoittumista ei synny mitään, luovuus tarvitsee hiljentymistä, hän painottaa.

Mikä olisikaan rauhoittavampaa ja turvallisempaa, kuin käpertyä vanhemman kainaloon kuuntelemaan satua? Kirjojen avulla lapsi voi myös käsitellä vaikeita tunteita tai asioita sekä opetella asettumaan toisen asemaan.

Tammi Oppimateriaalien vt. johtaja Sanna Lukander muistuttaa lukemisen merkityksestä kielen oppimiseen ja kehitykseen, mutta painottaa myös sitä, että lukeminen on tunne-elämys, suuri ilo ja nautinto:

- Tärkeää on löytää kirjoja joista kaikki nauttivat, niin vanhemmat kuin lapsetkin.


Ajatuksia ja vinkkejä lapsille lukemisesta

  • Lukeminen on vähentynyt ja erityisesti lukemiseen käytetty aika lyhentynyt.
  • Internet vie aikaamme, mutta sieltä löytyy myös paljon tietoa kirjoista ja vinkkejä lukemiseen. Netistä löytyy esimerkiksi hyviä blogeja, joista saa kirjavinkkejä.
  • Lapsille kannattaa lukea vauvasta asti. Ihan pienelle voi lukea vaikka sanomalehteä – hän ei tajua sisältöä, mutta tunnistaa puheen rytmin.
  • Lapsuuden lukukokemukset säilyvät muistossa koko elämän.
  • Nuoret voivat hetkeksi unohtaa kirjat, mutta palaavat niiden pariin myöhemmin, jos ovat saaneet lapsuudessa kipinän. Meillä kaikilla on elämässämme hetkiä, jolloin ei ehdi lukea, mutta myös kausia, jolloin kirjaa ei malta kädestään laskea.
  • Lapsen voi antaa valita kirjoja itse, mutta vanhempi voi ujuttaa mukaan myös muita valintoja. Lapsi innostuu monenlaisista kirjoista, jos hän vaistoaa aikuisen innostuksen. Innostu lukemisesta ja innostukaa yhdessä!
  • Kirjastoista saa paljon apua kirjojen valintaan. Valintaan vaikuttaa se, millainen lapsi on, mistä hän on kiinnostunut, mitä hän harrastaa. Hyvässä kirjassa käytetään hyvää kieltä ja siinä on monipuolinen kuvitus.
  • Lapsi pystyy jo melko varhain kuuntelemaan kuvatonta kirjaa. Kuuntelemalla lapsi oppii keskittymään, mikä on tänä päivänä tärkeä taito. Kuvittamattomat kirjat voivat myös herättää enemmän keskustelua ja ajatuksia.
  • Lapselle kirjaa ääneen luettaessa lukijan ei tarvitse eläytyä kaikkiin kirjan rooleihin, jos se ei tunnu luontevalta. Tärkeää on se, että lukija lukee sydämellä eli hän itsekin tietää mitä lukee, eikä anna ajatustensa harhailla siellä täällä.
  • Kirjoja ei tarvitse selittää läpi ja käsitellä jälkikäteen ellei lapsi itse sitä halua ja ala kysellä. Lapsia ei välttämättä sellaiset asiat, jotka aikuisen mielestä voisivat olla pelottavia.
  • Lukemisen jälkeen voi rauhoittaa hetken sille, että lapsella on aikaa kysellä tai pohtia kirjan merkitystä. Tällöin on hyvä hetki tutustua lapseen ja hänen ajatuksiinsa ja tapaansa käsitellä asioita.
  • Lukemisesta on hyötyä: Se vaikuttaa ajattelun ja ymmärtävän lukutaidon kehittymiseen. Lukeminen tukee ihmisenä kasvamista, vuorovaikutustaitoja, lukemisen kautta oppii toisilta ja omaksuu kulttuuria. Vaikka näitä hyötynäkökulmia korostetaan, on parasta silti lukemisen ilo ja nautinto.
  • Tämän päivän lapset tarvitsevat apua keskittymiskyvyn kehittymiseen, sillä ihmisen pitää oppia pysähtymään hyvinvointinsa vuoksi.
    Lukemiselle pitäisi järjestää aikaa. Monen lapsen elämä täyttyy virikkeillä. Lapset kaipaavat kuitenkin hiljaisuutta ja rauhaa. Tämän päivän lapset tarvitsevat apua keskittymiskyvyn kehittymiseen, sillä ihmisen pitää oppia pysähtymään hyvinvointinsa vuoksi. Lapset ovat erilaisia ja omaa lasta kannattaa kuulostella: milloin on sellainen aika, että hän pystyisi keskittymään ja rauhoittumaan kirjan ääreen. Toisilla se on ilta, toisilla rauhallinen hetki viikonloppuna.
  • Iltasatu on hyvä traditio, mutta kirjoja voi lukea myös muulloin.
  • Lapset juuttuvat usein yhteen tai kahteen suosikkikirjaan. Kirjaa kannattaa lukea niin kauan kuin lapsi haluaa sitä luettavan, sillä hänellä on jokin syy tai tarve käsitellä juuri sen kirjan aihepiiriä.
  • Vanhemman esimerkki lukijana on suuri. Kun lapsi näkee vanhempansa lukevan hiljaa ja rauhassa, hän saa kokemuksen, että lukeminen kuuluu elämään. Lukeminen on nautinto. Kaikki vanhemmat eivät ole kuitenkaan innostuneita lukijoita, joten on tärkeää, että lasten muissa elämänpiireissä kirjat ovat osa arkipäivää - päiväkodissa luetaan, koulussa luetaan, mummolassa luetaan. Kaikkien lasten kanssa toimivien kannattaa tuoda kirjoja lasten elämään.

Perheen aika -ohjelmassa puhuttiin lukemisesta ja lastenkirjoista. Tiina Lundbergin vieraina olivat lastenkirjallisuusasiantuntija, toimittaja Arja Kanerva ja Tammen Oppimateriaalien vt. johtaja Sanna Lukander.

Kuuntele koko keskustelu:

Perheen aika kuullaan Yle Puheen Päiväntasaajassa joka torstai klo 14 jälkeen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus

  • Ainutlaatuiset kakarat – ymmärtääkö kirjallisuus 2010 -luvun lasta?

    Tutkin Nummen Karkkipäivää ja Aapelin Pikku Pietarin pihaa

    Nykyvanhemmat ymmärtävät lapsiaan paremmin kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. Lapset ovat osallisia ja kantavat yhä enemmän vastuuta itsestään. Toimittaja Maija Puska pohtii esseessään, kuinka yllättävän samanlaisina lapset kuvataan 1950- ja 2010-luvun teoksissa. Onko mahdollista olla lapsi, jos aikuiset loistavat poissaolollaan? 2010-luvun kaupunkilaislapsi on ainutlaatuinen.

  • Kahden lapsen äiti, Satu Saarinen: “Kun biologisia lapsia ei kuulunut, oli adoptio meille luonnollinen vaihtoehto”

    Satu Saarinen on kahden adoptiolapsen äiti.

    Samalla kun Satu Saarisen isä eli viimeisiä hetkiään, sai Satu miehensä kanssa iloisen puhelun. Heistä tulisi pienen pojan vanhemmat. Kun toisesta rakkaasta oli luovuttava, saapui uusi rakas ihminen perheeseen. Oli aika hakea 2-vuotias poika kotiin Etelä-Afrikasta, Johannesburgista. Myöhemmin perheeseen saatiin myös pieni tyttö.

  • Marja Hintikka: Häpeäisit, läski äiti!

    Lopetetaan raskaana olevien ulkonäön arviointi. Nyt!

    “Katselinkin, että miten olit noin lihonut! Posketkin olivat kummasti pyöristyneet.” Näin todettiin Marja Hintikalle, kun hän kertoi odottavansa kolmatta lastaan. Marjan mielestä nyt on tullut aika julistaa raskausrauha ja lopettaa odottavien äitien ulkonäön kommentointi!

  • Perheen kanssa luontoretkellä – onnistuuko 12 kilometrin patikkaretki pienten kanssa?

    Mitä tarvitaan onnistuneeseen luontoretkeen lasten kanssa?

    Luonnossa olo lisää niin aikuisten kuin lastenkin hyvinvointia ja vähentää stressiä. Yhdessä kokemisen ja selviytymisen riemu tekee hyvää koko perheelle! Näin lupailevat tutkimukset ja luontosivustot. Mutta mahtaako käytännön kokemus olla aivan näin riemukas? Päätimme testata, kestääkö vanhemmilla hermo vai palaako pinna, kun luontoretkellä on mukana on kaksi alle kouluikäistä lasta, ja edessä 12 kilometriä vaativaa patikkamaastoa? Entä kuinka sujuu koko retken kruunaava telttayö?

  • Marja Hintikka: Pojat ei tanssi balettia

    Kasvatetaan lapsista ihmisiä!

    Yksi varhaisimmista muistoistani on päiväkerhosta, jossa istun isolla punaisella tuolilla. Se on rangaistus riehumisesta. Selkäni takana kaikki tytöt leikkivät kotia. Käännyn katsomaan ja sisälläni käy kauhunväristys - en ikinä halua leikkiä noin tyhmiä juttuja! Muistan tunteen kuin eilisen, sillä se oli minulle täyttä totta. Kotileikki ja perinteiset “tyttöjen jutut” eivät ikinä olleet suosikkejani lapsuudessa. Entä sitten, pohtii Marja Hintikka.

  • Tylsyys kuuluu hyvään lapsuuteen – sopivina annoksina

    Tylsyyden sieto on tärkeä taito - lapselle ja aikuiselle.

    Tylsyyttä on hyvä oppia sietämään, sillä se aktivoi mielikuvitusta ja luovuutta. Vanhemman olisi tärkeää kuunnella lasta, jotta hän tietäisi onko tylsyys hetkellistä vai onko taustalla muutakin, sanoo perheterapeutti ja koulutusjohtaja Eira Tikkanen Suomen Mielenterveysseurasta.

  • Mitä lapset ajattelevat leikkivistä aikuisista?

    Vannotko leikkimisen nimeen vai onko leikki lasten juttu?

    Toiset vanhemmat vannovat leikkimisen nimeen, toiset taas ajattelevat, että leikki on lasten juttu. Mitä lapset ajattelevat leikkivistä aikuisista?

  • "Prinsessatkin huutaa joskus" - elämää aistiyliherkän lapsen kanssa

    MHL yllätti aistiyliherkän uhmaikäisen lapsen yh-äidin

    Sensorisen integraation häiriöön kuuluva aistiyliherkkyys on valtaosalle suomalaisista vielä vieras asia, vaikka häiriönä se ei ole uusi eikä harvinainen. Kukka Sariola sai ensimmäiset merkit kuopuksensa Ellin aistiyliherkkyydestä heti itkuisen vauvan synnyttyä. Arki uhmaikäisen SI-lapsen kanssa vaatii vahvaa ennakointia, tilannetajua ja aikaa. Vanhemman jaksamista tukevat pienetkin onnistumisen ilot.

  • Näin ratkaiset 5 kiperää tilannetta isovanhempien kanssa

    Tasapaino on mahdollista löytää!

    Isovanhemmat ovat monen pikkulapsiperheen paras selviytymiskeino arjessa: mummot ja papat auttavat parhaansa mukaan asiassa kuin asiassa. Läheskään aina apua ei kuitenkaan eri syistä ole tarjolla. Joskus isovanhemmat kokevat, että he ovat tehtävänsä tehneet, toisinaan perheiden vaatimuslistat ovat mahdottomia. Miten voisi löytää sopivan tasapainon isovanhempien, lasten ja lastenlasten suhteessa? Näin asiantuntija ratkaisisi viisi kiperää - ja monelle tuttua - tilannetta.

  • Marja Hintikka: Isovanhemmuus on hukassa

    Olkaa kiitollisia osallistuvista isovanhemmista.

    "Pahimpina hetkinä en kuitenkaan voinut mitään katkerille ajatuksille jotka kumpusivat mieleeni, kun seurasin vierestä ystäviä, joille tuotiin rotinoita päivittäin ja joiden esikoista tarjouduttiin ottamaan yökylään, kun vauvan kanssa oli haasteita. Mummukateus iski, pahemman kerran." Näin sanoo Marja Hintikka, joka on jo laatinut itselleen listan siitä, millainen mummo hän itse aikoo olla.

  • Biologinen lapsi on uusperheen liima

    Väestöliitto: yhteinen lapsi suojelee uusperhettä erolta.

    Uusperheen perustamiseen liittyvä uuden aikaperspektiivin opettelu on kimurantti juttu. Onko sopivaa tehdä yhteisiä lapsia, kun on jo elettyä elämää takana? Jaksaisiko vauva-arkea enää? Harmittaisiko lapsen tekemättä jättäminen? Kansainvälisten tutkimusten mukaan ratkaisu olisi hyvinkin simppeli - yhteinen biologinen lapsi kannattaisi tehdä. Tilastollisesti nimittäin yhteinen biologinen lapsi, jos mikä, auttaa uusperhettä pysymään kasassa.

  • Lapsi kaipaa muistoja ydinperheestä

    Valokuvaaja kuvasi 30 suomalaista uusperhettä lapsen silmin

    Kun perhe eroaa, häviävät valokuvat entisestä puolisosta ja perhe-elämästä hyvin nopeasti kodin ja mummolan kirjahyllyiltä ja lipastojen päältä. Aivan kuin olisi jotenkin sopimatonta pitää esillä todisteaineistoa ydinperheestä, siitä lapsen - ja aikuisen - elämän peruspilarista, joka joskus oli. Mutta mitä jos juuri sitä konkreettista jälkeä menneestä erolapsi tarvitseekin tunteakseen itsensä ehjäksi?