Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Joulukaupan sähköiset suosikit

Kuningaskuluttajan digitaalisen erikoislähetyksen vieraana oli tietokirjailija Petteri Järvinen.

Terhi Simolan vieraana Petteri Järvinen (Video still, Kuva: YLE)

Syksyllä markkinoille on tullut useita sähkökirjojen lukemiseen tarkoitettuja laitteita. Keskustelu aiheesta
on ollut vähintäänkin sähköistä. Montako e-kirjaa sinä, Petteri, olet jo lukenut?

-Ensimmäinen on puolivälissä. Ostanut olen useita.

Hyvä alku siis. E-kirjoja voi lukea lukulaitteiden lisäksi myös tablettitietokoneilla, jotka ovat monipuolisempia, ja kalliimpia, kuin pelkät lukulaitteet. Suomessa myydään muun muassa Samsungin tablettia sekä Applen kohuttua iPadia. Hinnalla e-kirja ei ainakaan ole syrjäyttämässä perinteistä kirjaa.
Sähköisen ja perinteisen kirjakaupan hinnat kun ovat ihan samat. Eikö sähköinen kirja olekaan
halvempi?

-Varmaan pitkällä tähtäimellä se tulee olemaan. Dramaattista hinnan laskua ei kannata odottaa, koska paperikirjan kustannuksista viidesosa on paino- ja jakelukuluja. Jos ne saadaan pois, sähköisestä
versiosta tulee muita kuluja. Tuotanto, markkinointi ja tekeminen, kaikki tämä maksaa kuten ennenkin. Ihan pilkkahintaan ei kirjoja saa jatkossakaan.

Ja Suomessa sähköisen kirjan arvonlisävero on korkeampi kuin painetun?

-Sekin vaikuttaa. Se on asia, joka pitäisi muuttaa.

Kuinka paljon kopiosuojaus aiheuttaa harmia e-kirjojen lukijoille?

-Se on ongelma. Se havaittiin musiikkilaitteissa, kun musiikkia tuotiin verkkomyyntiin. Huomattiin,
ettei se toimi kaikilla laitteilla. Tällä hetkellä tilanne on aika hyvä. Todennäköisesti e-kirjat toimii omassa lukulaitteessa. Mutta on ikävä havaita viiden vuoden päästä, että senaikaisella lukulaitteella ei ehkä voikaan lukea vanhaa kirjaa.

Jutellaan seuraavaksi puhelimista. Uusia älypuhelimia tuppaa ovista ja ikkunoista, mutta ikäihmisten puhelinten saralla ei ole paljon tapahtunut. Nokialta ei edes ehditty kommentoida aihetta. Mikseivät ikääntyvät kiinnosta puhelinvalmistajia?

-Hyvä kysymys. En itsekään ymmärrä, miksi pannaan paukut älypuhelimiin, kun ikääntyvien ihmisten
markkina olisi laaja. Se olisi erittäin kiitollinen, voisi ottaa jopa vähän lisähintaa. Eipä vaan isot valmistajat
näytä kiinnostuvan. Kukaan ei halua leimautua mummon puhelimen tekijäksi. Vaikea ymmärtää.

Voisiko helppokäyttöinen kännykkä syntyä älypuhelimen kuoriin pelkän ohjelmiston avulla?

-En oikein usko. Vanhempi ihminen tarvitsee kunnon painikkeet, joissa on tuntu. Se tarvii ison kuoren ja puhelimen pitää mielellään olla vähän painava. Se ei saa olla liian kevyt ja heppoinen. Vaatimuksia ei kosketusnäytöllisellä älypuhelimella pysty täyttämään.

Matkapuhelinten alkuaikoina kehitys kulki kohti pienempää luuria, mutta nyt suunta on kääntynyt. Tosin niillä voi myös surffata ja lukea kirjoja. Minkälainen laite meillä on viiden vuoden kuluttua?

-Sen kun tietäisi. Yksi vaihtoehto on se, että puhelin häviää näkyvistä, se integroidaan esimerkiksi
silmälaseihin tai vaatteisiin. Siitä voi tulla designesine, eli siitä tulee koru, se pidetään näkyvillä. Kolmas trendi on tietokonetyyppinen laite, jota tablettikoneet edustaa. Eli siinä on iso näyttö ja sillä voi tehdä paljon muutakin kuin puhua.
Kiinnostavia visioita. Vaihtakaamme aihetta. Toinen kaikille tuttu laite, joka tuntuu olevan digiajan myllerryksen silmässä on olohuoneen televisio. Digisiirtymän myötä tulivat litteät ruudut, LCD-näytöt ja plasmatelevisiot. Seuraavaksi tulevat teräväpiirtolähetykset, jotka alkavat myös antennikoteihin ensi vuoden alussa. Antennikodin asukkaan on syytä olla tarkkana telkkarikaupassa.
Arvostelit tv:n digisiirtymää aikanaan kovin sanoin, jopa farssiksi. Onko siirtyminen teräväpiirtoon
yhtä tuskallinen?

-Ei, nyt tulee vihdoin oikeaa digi-tv:tä, tulee oikeasti parempi kuva. Onneksi siirtymä on vapaaehtoinen, eli vanhat digikanavat jatkaa ja halukkaat voivat investoida uusiin laitteisiin, mutta kenenkään ei ole pakko.

Lumisadetta ei siis näy kenellekään. Joulumarkkinoilla mainostetaan kolmiulotteista televisiota, jota katsotaan 3D-laseilla. Onko tässä odotettavissa seuraava iso juttu television suhteen?

-Mahdollisesti, mutta sen läpimurto menee vuosien päähän. Nämä on ensimmäisen sukupolven laitteita, ja elokuvatarjontaakin on hyvin vähän. Tässä vaiheessa ei kannata panostaa 3D:hen, muuta kuin alan friikkien.
Katsotaan pari vuotta, lähteekö se liikkeelle ja milloin tulee ensimmäisiä 3D-televisiolähteyksiä.

Millaisena näet television tulevaisuuden?

-Kun 3D on kokeiltu, loppuu tekniikat ja tavat, joilla voi kuvaa parantaa. Sitten ihmisen aistit alkaa olla rajoittava tekijä. Ei enää kannata parantaa kuvanlaatua ja kasvattaa kokoa. Varmaan jatkossa panostetaan vuorovaikutteisuuteen. Voidaan päivittää Facebookia ja katsoa You Tubea välillä. Tällä tavalla tehdään televisiosta yhä enemmän tietokonemainen.

Televisioiden tekniikan kehitysvauhti tuntuu todella nopealta. Onko kuluttaja laitevalmistajien armoilla?

-No, ei varsinaisesti, koska ei ole pakko hankkia uutta. Joka viides kotitalous osti viime vuonna uuden television. Siihen ei ole pakko lähteä, koska vanhoilla televisioilla voi katsoa ainakin kuusi vuotta.

Nykyiset laitteet tuntuvat sulautuvan yhteen ja lainaavan toisiltaan ominaisuuksia. Onko tulossa vielä jokin uusi laite, mitä emme osaa odottaakaan?

-Vaikea sanoa. Ehkä insinöörit keksii jotain ihan uutta. Ellei se ole lentävä auto tai teleportaatiolaite, niin ei ole näkyvissä isoa mullistusta. Kyllä me näillä mennään. Ne vaan pienenee, yhdistyy ja alkaa toimia uudella tavalla, helppokäyttöisemmin ja näyttävämmin. Perustekniikat on varmaankin tässä.

Kiehtovaa, uutta tekniikkaa, mutta ei ihan halpaa eikä varmaan vielä kaikille tarpeellistakaan.

-Ei, kannattaa pitää maltti mukana ja pitää huolta rahoistaan. Kannattaa olla kiltti ja kirjoittaa joulupukille, jos sieltä jotain tulis.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.