Hyppää pääsisältöön

Omalääkärin vastaukset 14.12.2010

Video: omalääkärin vastaanotto 14.12.2010

Flunssaoireet ja näköhäiriöt



”Minulla on useita kertoja vuodessa flunssan kaltaisia oireita: aivastelua, silmien kutinaa, nenästä tulee verta ja näiden oireiden jälkeen tulee näköhäiriö, näkökentän puutos ja värisevä sahalaitakuvio, joka häviää muutamassa minuutissa. Kipua ei ole, vain vähäistä puristavaa tunnetta päässä. Näitä näköhäiriöitä on useita, n. 30 vuodessa. Lisäksi on ollut kaksoiskuvia, eli näen kuvat kahtena. Mistä tässä on kysymys?”

Kuulostaa migreenin ennakko-oireilta tai auralta. Olisikohan niin, että joku vaikka vähän allergiaan liittyvä asia laukaisee flunssankaltaiset oireet, ja se sama tekijä laukaisee myös nuo migreeniin liittyvät oireet. Pääkipua ei tuon enempää välttämättä tulekaan, migreenin oireista voi kärsiä ilman pääkipuakin.

Näitä on aika hankala hoitaa, mutta jos hoksaa laukaisevan tekijän – kirkas valonvälke, joku tietty haju jne. – niin niiden välttäminen voi auttaa.

Harva oikeastaan hakee lääkeapua, koska aura menee ohi niin äkkiä.

Paljon insuliinia

”Jos insuliinin eritys on normaalia runsaampaa ja veren sokeriarvot matalalla, mikä olisi vastamyrkky?”

Todellinen insuliinin liikaeritys on harvinaista, koska silloin kyseessä on insuliinia tuottava kasvain eli insulinooma.

Sen sijaan moni saa samankaltaisia oireita kuin oikeassa hypoglykemiassa, vaikka insuliinin eritys on ok, eikä erityisen matalia sokereita saada mitatuksi oireitten aikana. Selitys on usein se, että autonominen hermosto, säätelyjärjestelmä, on vähän ylivirittynyt. Ruoan jälkeen seuraavia tyypillisiä oireita ovat väsymys, hikoilu, vapina ja vaikka levottomuus.

Nämä lajitoverit saattavat olla herkkiä nopeavaikutteisille hiilihydraateille, sokereille, jotka nostavat verensokerin nopeasti ja sokeri laskee nopeasti laukaisten oireet. Niitä välttämällä voi pärjätä paremmin.

Jos puhutaan insuliinishokista, tuo vastamyrkky on ihon alle tai lihakseen pistettävä glukagoni, joka kymmenessä minuutissa vapauttaa maksasta sokeria. Mutta paras hoito on glukoosi suoneen tai sokeria suun kautta.

Urheilijapojan muljahteleva nilkka

YLE Akuutti

”Minulla menee kesät aina pilalle kun nilkka ei kestä kovaa treeniä. Jääkiekkokausi vielä sujuu, mutta kesällä, kun pitäisi pelata jalkapalloa ja hypellä trampoliinilla, jalka kipeytyy. Mikä voisi auttaa?”

Luistin on varmaan niin tukeva, että se pitää nilkkaa paikoillaan.

Noin yhdellä kymmenestä lapsesta todetaan nivelten yliliikkuvuutta. Tässä voisi hyvin olla kyse yliliikkuvasta nilkasta. Jos kyseessä on yliliikkuvuus, ohjataan potilas fysioterapiaan. Siellä lihasharjoittelulla vahvistetaan nilkkaa ja samalla arvioidaan, kuinka nilkkaa tulisi tukea. Pelkkä ideaaliside ei välttämättä riitä.

Aikuisilla yliliikkuvuutta on paljon pienemmällä määrällä, joten vaiva menee aika usein iän myötä ohi.

Riittävä juominen

YLE Akuutti

”74-vuotias mies, jolla on alhainen verenpaine, liikkuu ja työskentelee lujasti, mutta juo kovin vähän, vaikka jalatkin kramppaavat. Paljonko pitäisi päivässä juoda vettä? Pitääkö kaiken juomisen olla vettä – ts. jos juo vaikka piimää, pitääkö siihen päälle vielä nauttia tietty määrä vettä? Kun vesi ei miehelle vain maistu…”

Aikuisen perusnestetarve päivässä on noin 25–30 millilitraa kiloa kohden. Tärkeää on huomata, että siihen lasketaan kaikki juotava neste mutta myös ruoka, koska ruokakin on niin isolta osalta vettä.

Ei siis huolta. Terveillä ihmisillä on äärimmäisen herkkä ja tarkka sisäisen nestetasapainon säätelymekanismi, joka pitää huolta siitä, että jos nestettä tarvitaan lisää, tulee myös janontunne.

Akuutin omalääkäri Risto Laitila

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 2.2.2016