Hyppää pääsisältöön

Verovapaa vyöhyke

Moni uskoo, että Suomessa on progressiivinen tuloverotus. Ja näin onkin suurimalle osalle suomalaisia. Kun tulot nousevat, niin veroprosentti nousee. Mutta kaikkein suurituloisimpia suomalaisia veroprogressio ei koske.

Ohjelma kertoo, miten Suomi on pikku hiljaa luopumassa vanhasta, jo Adam Smithin hyväksymästä periaatteesta, jonka mukaan rikkaiden pitäisi maksaa veroja enemmän kuin muiden. Kaikkein suurituloisimmat, miljoonan tai yli saavat suomalaiset maksavat veroja keskimäärin noin 29 % eli saman verran kuin ne suomalaiset, joiden keskimääräinen tulo on noin 45 000 euroa vuodessa.

Tulohuipun matalat verot eivät ole sattumaa, vaan tehtyjen poliittisten päätösten suora seuraus. Pääomatuloja verotetaan huomattavasti lievemmin kuin ansiotuloja, koska Ahon hallitus päätti vuonna 1993 eriytetystä tuloverotuksesta ja Vanhasen hallitus vuonna 2005 listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaudesta.

Eriarvoisuus on nyt samalla tasolla kuin mitä se oli 70-luvun alussa, jolloin se oli historiallisen korkealla tasolla

Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti pitää pääomatulojen lievää verotusta keskeisenä syynä eriarvoisuuden kasvuun: ”Eriarvoisuus on nyt samalla tasolla kuin mitä se oli 70-luvun alussa, jolloin se oli historiallisen korkealla tasolla. Olemme antaneet tuloerojen kasvaa erittäin nopeasti. Käytännössä tuloerojen kasvua on vauhditettu veropolitiikalla.”

Heikki Niskakangas, Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori, pitää pörssin ulkopuolisten ns. listaamattomien yhtiöiden saajalle verovapaita osinkoja pääomatuloverotuksen suurimpana ongelmana.

Verotuksen kehittämistyöryhmä, jonka varapuheenjohtaja professori Niskakangas on, esittää verovapaista osingoista luopumista. Esitys tämän saavutetun edun poistamisesta on jo nyt aiheuttanut vastaväitteitä: ”Meillä on neljä järjestöä, jotka lobbaavat hyvin voimakkaasti osinkoverotusta. Ne ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto. Näiden edustajat tulevat systemaattisesti tästä ensi vappuun asti, jolloin hallitusneuvotteluja käydään, olemaan yhteydessä poliitikkoihin ja pyytämään edullisempaa osinkoverotusta kuin mitä Hetemäen työryhmä esittää.”

Professori Niskakangas ei halua ennustaa, kuinka esitykselle lopulta käy.

Lisäksi ohjelmassa kerrotaan, mikä on suurin vero ja samalla huomaamattomin, ja kuinka varallisuusveron korvaaminen kiinteistöverolla vaikutti tulonjakoon.

Verotuksen kehittämistyöryhmä, ns. Hetemäen työryhmä, jättää loppuraporttinsa joulukuun puolivälissä. Sen jälkeen verokeskustelu tulee entisestään kiihtymään.

Haastatellut

  • Martti Hetemäki, alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö
  • Markus Jäntti, kansantaloustieteen professori, Tukholman yliopisto
  • Heikki Niskakangas, vero-oikeuden professori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu

Lisätietoja verotuksesta ja tulonjaosta

Toimittaja Timo-Erkki Heino