Pikkukaupungin Dostojevski-museolla ei ole varaa oikeisiin vahahahmoihin, joten näyttelijät käyvät esittämässä niitä. Paavo Rintalan ja Eeli Aallon kuvaelma marssittaa esille joukon kirjailijamestarin keskeisiä romaanihenkilöitä.
Paavo Rintala julkaisi 1981 teoksen Dostojevskin galleriat. Kirjan takakannessa lukee: "Dostojevskin suuri galleria kuvaa Rintalan ja Eeli Aallon unenomaista vaellusta Dostojevskin henkilöhahmojen vahakabinetissa, jossa he kohtaavat henkilöitä Riivaajista, Idiootista, Rikoksesta ja rangaistuksesta, Karamazovin veljeksistä."
Teksti jatkuu: "Dostojevskin henkilöiden esittämien kuvaelmien ja omien kommenttiensa kautta Rintala avaa jännittäviä ja yllätyksellisiä näkymiä siihen mikä tämän psykologisen romaanin uranuurtajan ja mestarin teoksissa on alati ajankohtaista ja elävää."
Kysymyksessä ei siis ole minkään yksittäisen romaanin dramatisointi vaan kuvaelma, jossa Dostojevskin kuuluisat henkilöt kohtaavat hänen muiden kirjojensa hahmoja.
Dostojevskin tuotantoa tuntevien on helppo palauttaa mieliinsä esim. Raskolnikovin murhatyön jälkeiset tapahtumat. Juopon Marmeladovin tytär Sonja ajautuu katuhuoraksi. Ukko Karamazov raiskaa 14-vuotiaan tytön ja järjestää rahalla juutalaisvastaisen mellakan peittääkseen jälkensä.
Smerdjakov murhaa isäntänsä toteuttaakseen Ivan Karamazovin vallanhalua. Rikkaan kauppiaan poika Rogozin tappaa morsiamensa Nastasha Filippovnan, joka rakastaa Myshkiniä, Idioottia. Hurja Grushenka on yhtä lailla ukko Karamazovin kuin hänen poikansa Dmitrin halujen kohde. Pjotr Stepanovits haluaa vetää kannattajansa osallisiksi murhaan alistaakseen heidät kuuliaisiksi aatteelle - lähinnä kai itselleen.
Rintala purkaa ja nivoo yhteen Dostojevskin romaanien problematiikkaa. Lakeijat toteuttavat isäntiensä lausumattomatkin toiveet. Murhien avulla noustaan valtaan. "Tämän päivän lakeijat ovat huomisen herroja", sanoo Smerdjakov. Vain Idiootti näkee totuuden, mutta se ei auta edes häntä itseään.
Dostojevskin galleria kuvattiin Oulun kaupunginteatterissa kahden viikon aikana pääosin oululaisin näyttelijävoimin. 16-vuotias Anna-Leena Härkönen esiintyy ensimmäisessä roolissaan Ludmilana ukko Karamazovin kynsissä. Elokuva on tekstitetty kuulovammaisia varten. F. M. Dostojevski 1821-81. Hänen lääkäri-isänsä murhasivat omat maaorjat kuohitsemalla ja tukehduttamalla. Henkilöt: Marmeladov (Matti Varjo), Pjotr Stepanovits (Arto Putkonen), Ukko Karamazov (Eeli Aalto), Opas (Pirkko Laakso), Lebedev (Risto Salminen), kenraali Ivolgin (Reino Taivassalo), Raskolnikov (Markus Aalto), Smerdjakov (Jorma Koho), ruhtinas Myskin (Risto Tuorila), Ivan Karamazov (Pentti Pesä), kreivi Totski (Arto Vuorjoki), Rogozin (Hannu Pelkonen), Sonja (Anne-Helena Sivuoja), kenraali Jepantsin (Taisto Aaltio), Katerina Ivanovna (Hannele NIeminen), Grusenka (Pirkko Liisa Tikka), Nastasja Filippovna (Leena Salonen), Ludmila (Anna-Leena Härkönen), Sisäkkö (Sari Havas), kapakoitsija (Matti Aakko),Dostojevskin galleria
Dostojevski opiskeli sotilasinsinööriksi, erosi armeijasta aliluutnanttina.
Kumouksellisen keskustelupiirin jäsenenä hänet tuomittiin kuolemaan. Teloituslavalla tuomio muutettiin pakkotyöksi Siperiassa. Neljä vuotta jalkaraudoissa, neljä vuotta sotamiehenä rangaistuspataljoonassa.
Suuret romaaninsa hän kirjoitti Pietarissa, Italiassa ja Saksassa. Ja ainaisissa rahavaikeuksissa, sillä pelihimon valtaan jouduttuaan hän saattoi panna menemään kaiken – vaimonsa vaatteet, korut. Hän sairasti kaatumatautia.
Keskeiset romaanit ovat: Muistelmia kuolleesta talosta, Rikos ja rangaistus, Idiootti, Riivaajat Karamazovin veljekset. Ne kertovat kaikesta siitä, minkä Eurooppa on oppinut syvemmin tuntemaan vasta Dostojevskin kuoleman jälkeen: ihmisen piilotajunnan voimista, hitlereistä ja stalineista ja näiden uskollisista palvelijoista, terroristeista, vallan ja rahan ikuisesta kiehtovuudesta; mutta myös hengellisestä köyhyydestä, laupeudesta, armosta eli kaikesta siitä, mistä Vuorisaarnakin puhuu.
Tämä tv-filmi ei ole Dostojevskin romaanien dramatisointi. Se kertoo vain siitä, millaisena meidän aikamme julkisen valheen, vallan houreiden ja todellisuuden, pelon ja toivon keskellä elävä ihminen saattaa kokea Dostojevskin romaanit. (Kirjailija Paavo Rintalan esittelyteksti ohjelmaan)
Teksti: Eeli Aalto & Jukka Lindfors