Hyppää pääsisältöön

Nuoret ja työelämän nurjat puolet

Pieni palkka, keinottelevat työnantajat ja tehoton ammattikoulutusjärjestelmä vaivasivat nuoria työntekijöitä vuonna 1969. Tuttuja ongelmia vielä tänäkin päivänä.

Tietolaatikko

Ohjelman teknisessä laadussa on valitettavasti hieman puutteita. Ääni epäsynkassa osassa ohjelmaa.

Ohjelmassa haastatellaan nuoria heidän asemastaan työelämässä. Yksi suurimmista murheenaiheista on palkkaus. Nuoria palkataan usein työpaikoille "oppilaiksi" joilla teetetään kaikki sekalaiset ja epämiellyttävät työt ja maksetaan nimellistä palkkaa. "Tällä tavoin saadaan halvalla sekatyömiehiä" toteaa eräs turhautunut nuori.

Radioasentajaksi valmistunut nuori mies kertoo saavansa alan hommissa palkkaa kolme markkaa 30 penniä tunnissa. Hän tekee mieluummiin töitä rakennuksilla, joista saa edes neljä markkaa tunti ja urakkakorvauksia.

Myös ammattikoulutuksessa nähtiin parantamisen varaa. Ammattikoulutus ei nuorten mielestä pysy rakennemuutoksen perässä ja heitä koulutetaan ammatteihin, joista valmistuu työttömäksi.

Koulun jälkeen on vaikea saada työpaikkaa ja jos saa, niin ne on keikkahommia, toteaa eräs sähkömieheksi valmistunut.

"Vähän koulutettu nuori lähtee yleensä töihin millaisiin olosuhteisiin tahansa", toteaa nuori nainen. Kouluissa ei kerrota tarpeeksi työntekijän oikeuksista ja ammattiyhdistysliikkeistä.

Samankaltaisista ongelmista tunnutaan kärsivän myös 2000-luvulla. Useille aloille koulutetaan liikaa väkeä ja työharjoittelijoita käytetään yhä monissa yrityksissä ilmaistyövoimana.

Teksti: Heidi Sommar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto