Hyppää pääsisältöön

Kolesterolilääke ─ ottaako vai eikö ota?

Väittely kolesterolilääkkeiden hyödyllisyydestä hämmensi ihmisiä pitkin syksyä ja epätietoisuus näkyy lääkäreiden vastaanotoilla.

− Arviolta noin puolet kolesterolilääkettä käyttävistä potilaista on ottanut asian puheeksi, sanoo Oulun Terveystalon työterveyslääkäri Yrjö Seppä ja arvioi, että noin joka viides pohtii lääkityksen lopettamista. Moni pyörittelee mielessään, onko lääkkeestä sittenkään mitään hyötyä ja millaisia haittoja se aiheuttaa.

Kolesterolilääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa: kun vuonna 2000 statiinia ─ ylivoimaisesti yleisintä kolesterolilääkettä ─ käytti noin 220 000 ihmistä, niin viime vuonna heitä oli noin 660 000.

YLE Akuutti− Näppituntuma Kelan tilastojen perusteella on, että osalla statiinilääkitys on aloitettu liian herkästi, sanoo Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystysklinikan ylilääkäri Ari Palomäki. Toisaalta meillä on ihmisiä, joilla lääkitys pitäisi olla, mutta heillä ei sitä ole, tai sitten heitä hoidetaan mitättömän pienillä annoksilla, hän toteaa.

Turun yliopiston ja Fimean tutkimusryhmä on perannut terveydenhuollon kansallisia rekistereitä ja julkaisee lähiaikoina tietoa statiinien käytöstä, käyttäjistä ja heidän riskitekijöistään. Esimerkiksi tyypin 2 diabeetikoista viime vuonna noin 60 prosenttia ainakin osti hänelle määrätyt kolesterolilääkkeet (Huupponen ym. 2010). Rekistereistä ei kuitenkaan pystytä irrottamaan esimerkiksi sellaista tietoa, monellako statiinin käyttäjistä on valtimotaudin sukurasite tai moniko tupakoi, kertoo erikoistutkija Arja Helin-Salmivaara Turun yliopistosta.

Söisikö, riskillä?

Sydäninfarktia tai aivoverenvuotoa ennakoivien riskien lista on pitkä, mutta tuttu, aakkosjärjestyksessä: diabetes, ikä, kolesteroli, lihavuus, miessukupuoli, sukurasite, tupakointi, verenpaine, vähäinen liikunta. Yksi riski varsinkin nuorella iällä ei vielä paljon paina, mutta tilanne on toinen kun ikää tulee lisää ja jos ja kun riskit kasautuvat.

YLE Akuutti− Esimerkiksi aikuistyypin diabetes on samanlainen riskitekijä sydäninfarktille kuin jos henkilöllä sellainen kertaalleen jo olisi ollut, toteaa työterveyslääkäri Yrjö Seppä.

Päivystyspoliklinikalla työskentelevä Palomäki sanoo ihmetelleensä kolesterolilääkkeiden ympärillä velloneen keskustelun kiihkeyttä. Kansainvälisten tutkimusjulkaisujen vertaisarvioijana toimineena hän löytää yhdestä jos toisestakin tutkimuksesta parannettavaa, mutta se ei tarkoita etteikö perusasia olisi oikein.

− Henkilöillä, joilla on suuri sydäninfarktin tai aivoverenvuodon todennäköisyys, riski pienenee 90-luvun statiinikokeissa käytetyillä annoksilla noin 30 prosenttia ja uudemmilla lääkkeillä todennäköisesti enemmän, sanoo ylilääkäri Palomäki. Eli lääkityksen lopettaminen kääntää 30 prosentin hyödyn vastaavan suuruiseksi riskiksi.

− Jos nuorehko, vasta ikääntyessään korkean riskin henkilö lopettaa kolesterolilääkityksensä, tuskin välittömästi tapahtuu yhtään mitään. Tautiprosessi toki jatkaa etenemistään, mutta on myöhemmin vielä käännettävissä parempaan suuntaan.

YLE AkuuttiSepelvaltimotaudin riskitekijöistä suurentunut veren kolesterolipitoisuus samoin kuin vaikkapa koholla oleva verenpaine ovat itsessään oireettomia, joten niiden hoitoon käytettävä lääke saattaa jäädä helposti ottamatta.

Lääkkeestä mahdollisesti aiheutuvat haitat voivat myös päätyä suurennuslasin alla.

− Mikäli ei ole korkean riskin potilas, voi vallan hyvin pitää parin viikon tauon ja tutkailla sen vaikutusta koettuihin haittoihin, neuvoo Palomäki ja suosittelee pitämään päiväkirjaa oireista. Henkilöiden, joilla on todettu sepelvaltimotauti tai diabetes, olisi tehtävä mahdolliset tauotukset ehdottomasti yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa, hän painottaa.

− Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden pienentäminen aloitetaan aina selvittämällä potilaan elämäntavat ja pohtimalla yhdessä, mihin hän itse haluaa vaikuttaa ja sitoutua, korostaa työterveyslääkäri Yrjö Seppä. Mikäli päädytään lääkkeeseen ja siitä aiheutuu haittoja, on ne otettava puheeksi ja mietittävä uusia ratkaisuja.

Lääketutkimus ei seuraa keskivertopotilaita

YLE AkuuttiKolesterolilääketutkimuksen, kuten minkä tahansa kliinisen lääketutkimuksen tulos on tavallisesti prosenttiluku lääkkeen tehosta. Viimeisin kolesterolilääketutkimusten meta-analyysi marraskuulta kertoo, että sydän- ja verisuonitapahtumat vähenevät 22 prosenttia jokaista LDL-kolesterolin 1,0 mmol/l alenemaa kohti.

170 000 henkilön tiedot analysoineen tutkimuksen tuloksen voi ilmoittaa myös toisin: haittatapahtumia oli kolesterolin aktiivisen hoidon ryhmässä 3,2 prosenttia ja vertailuryhmässä 4,0 prosenttia eli ero oli 0,8 prosenttiyksikköä.

− Merkitystä on sillä, onko kyseessä korkean vai matalan riskin ihmiset. Jos sepelvaltimotautitapahtumia on alun perin ollut paljon, niin silloinhan kolesteroliin vaikuttamisella on ollut erittäin suuri merkitys. Mutta perusterveillä ihmisillä sama suhteellinen ero on absoluuttisesti hyvin pieni, kun eihän terveille ihmisille tule näitä tapahtumia, eikä terveen ihmisen tarvitse syödä lääkettä!

Suuren riskin potilaita ei enää tällä vuosituhannella ole eettisistä syistä voitu käyttää lääketutkimuksen koekaniineina ja, kuten ylilääkäri Palomäki ironisoi, vapaaehtoisia saattaisi olla vaikea löytää.

Lääkkeen vaikutuksen ilmoittamisessa vain joko suhteellisena tai absoluuttisena arvona ovat heikkoutensa ja ratkaisuksi sille on kehitetty laskennallinen NNT-luku (number-needeed-to-treat). Absoluuttisen vaikutuksen käänteisluku ilmoittaa kuinka monen ihmisen on syötävä lääkettä, jotta yhdeltä haittatapahtumalta vältyttäisiin. NNT:tä voidaan käyttää niin hoidon haittojen ja hyötyjen punnitsemiseen kuin lääkityksen kustannustehokkuudenkin arvioimiseen.

YLE AkuuttiNNT-luku sen paremmin kuin lääketieteelliset tutkimustulokset kokonaisuudessaan sairauden ehkäisyyn tarkoitetun lääkkeen tehosta eivät kuitenkaan ole sellaisenaan oikeaan elämään siirrettäviä yksiselitteisiä totuuksia.

Ne ovat matemaattisia malleja yleensä 2–5 vuotta kestäneiden tutkimusten tuloksista.

− Jos todennäköisyys hyötyä lääkityksestä on muutamassa vuodessa jonkinlainen, on todennäköisyys hyödyn osumisesta kohdalle aina suurempi, mitä kauemmin hoitoa jatketaan, toteaa ylilääkäri Palomäki.

Valtimoiden mittaus pian arkipäivää

Nobelin palkinto kolesteroliaineenvaihduntaa ja LDL-reseptoreita koskevista tutkimuksista myönnettiin Joseph L. Goldsteinille ja Michael S. Brownille vuonna 1985. Heidän mukaansa ihmisen seerumin luonnonmukainen LDL-kolesterolipitoisuus on pienempi kuin 1,5 mmol/l. Palomäen mukaan 25 vuotta vanha teesi ei horju.

YLE Akuutti− 2000-luvun tutkimukset tukevat kiistatta käsitystä, että LDL-kolesterolin fysiologinen pitoisuus plasmassa pitäisi olla 1 mmol/l:n tuntumassa.

Sepelvaltimotaudin etenemistä voidaan todentaa myös muun muassa valtimonsisäisen kaikututkimuksen avulla. Kanta-Hämeen keskussairaalassa mittauksia on tehty muun muassa erektiohäiriön vaivaamilla henkilöillä.

− Mittauksissa voidaan todeta alentunutta valtimotoimintaa ennen kaikkea korkean, mutta myös matalan riskin ihmisillä. Luultavasti tällaisia mittauksia sepelvaltimotaudin toteamiseksi saadaan arkikäyttöön jo lähivuosina.

> Tiivistelmä: Efficacy and safety of more intensive lowering of LDL cholesterol: a meta-analysis of data from 170 000 participants in 26 randomised trials
> Riskin suhteellinen vai absoluuttinen aleneminen? (Duodecim)

Asiantuntijat:

YRJÖ SEPPÄ, työterveyslääkäri, Terveystalo Oulu

ARI PALOMÄKI, ylilääkäri, Kanta-Hämeen keskussairaala

Toimittaja: MARJO LAITALA