Hyppää pääsisältöön

Paljonko on paljon?

Tämän viikon MOT: Lupa laskuttaa -ohjelma lähtee liikkeelle konkreettisesta ja mallikonkin ymmärtämästä työstä, tukikahvan asennuksesta. Kauanko sellaisen asentamiseen kuluu aikaa, ja kuinka paljon siitä voi laskuttaa?

Helsingin sosiaaliviraston tilayksikkö kilpailutti sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset asunnonmuutostyöt pari vuotta sitten. Vuosisopimusyrittäjiksi valitut seitsemän yritystä lupasivat tehdä työt 18,85 - 24 euron tuntihinnoilla.

Monet sosiaaliviraston laskuista ovat 100-300 euron suuruisia. Ensimmäinen ajatus on, että summat vaikuttavat kohtuullisilta - tuon verranhan ammattimiesten työstä pitää nykypäivänä maksaa. Mutta entä jos työ on luvattu tehdä noin kahdenkymmenen euron tuntihinnalla? Eikö työn silloin pitäisi olla halvempaa?

Ammattilaisten mielestä tavallisen tukikahvan asentamiseen kuluu enintään puoli tuntia. Miten on mahdollista, että kahden tukikahvan asentamisesta voi laskuttaa neljän tunnin työn?

Lisää esimerkkejä: Haitarioven poisto ja liukuoven asennus, kolmen tukikahvan asennus, sängyn korotus, irronneen wc-istuimen uudelleenasennus, Aquatecin (WC-istuimen koroke) asennus sekä asiakkaan avaimen haku ja palautus on maksanut 1 400 euroa. Näihin tehtäviin on noin 20 euron tuntihinnalla kulunut siis lähes 70 tuntia, melkein kaksi viikkoa. Voidaanko sitä pitää kohtuullisena?

Erikoista on myös, että suuri osa töistä on tehty urakoina, vaikka työt on kilpailutettu tuntihinnoilla. Esimerkiksi kylpyhuoneremonttien urakkahinnat huitelevat jo kymppitonnin tienoilla. Kylpyhuoneen muutostöistä on laskutettu esimerkiksi 11 425,30 €, 10 117,46 € ja 8 744,96 €.

Kun kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen (skp) pyysi Helsingin kaupungilta asunnonmuutostöistä maksettuja laskuja nähtäväkseen, hän sai pelkät laskut, joissa suurimmassa osassa oli ympäripyöreä työn määrittely kuten "asunnon muutostyö, työ tarvikkeineen, hinta 4 032,10 €" tai "ramppien ja tasojen asennustyö tarvikkeineen 6 405 €" tai "kylpyhuoneen muutostyö 9 386,68 €".

Itse laskussa työtehtäviä ja niihin kulunutta aikaa ei eritelty mitenkään. Kun MOT kävi sosiaaliviraston tilayksikössä katsomassa laskuihin liittyviä urakkatarjouksia, niissä oli jo hieman enemmän erittelyjä. Mutta tuntihintoja tai työhön kuluvaa aikaa ei urakkatarjouksissakaan kerrottu.

Tästä päästäänkin rakennusalan ydinkysymykseen: paljonko on paljon? Maallikon on vaikea mennä sanomaan, onko vaikkapa urakkatarjoukseen hinnoiteltu 8 744,96 euron hintainen kylpyhuoneremontti kallis, kohtuuhintainen vai halpa? Isolta rahalta se ainakin kuulostaa.

Alalla on sosiaaliviraston mukaan hyväksytty "vanhat, hyväksihavaitut käytännöt". Onko kyse siitä, että halpoja tuntihintaisia töitä tehdään vähän ja oikea kate saadaan "normaalihintaisista" urakkatöistä?

Kilpailutuksessa halvin hinta on voittanut. Mikä takaa sen, että toteutunut urakkahinta on edelleen se halvin? Kuka sitä valvoo?

Kaupungin edustajat eivät olleet järin halukkaita vastaamaan MOT:n kysymyksiin. Vanha, hyväksi havaittu käytäntö sekin?
 

Kommentit