Hyppää pääsisältöön

Naisten tunti oli Ylen ensimmäinen feministinen radio-ohjelma

Ylen radiouudistuksen yhteydessä vuonna 1990 Päivi Istala sai läpi ideansa Naisten tunnista, naisten omasta jokasunnuntaisesta feministisestä radio-ohjelmasta. Naisten tunti pysyi Yle Radio Suomen ohjelmistossa 12 vuotta, vuoden 2003 alkupuolelle saakka. Esiin nousi vaiettuja aiheita, kuten naisiin kohdistuva väkivalta tai prostituutio, jonka näkyvyyttä Itä-Euroopan mullistukset lisäsivät. Päihteiden väärinkäyttö oli esillä useissa kokonaisuuksissa. Artikkeliin on koottu muistetuimpia näytteitä ohjelmasarjasta vuosien varrelta.

Naisten tunti oli laatuaan ensimmäinen sarja Yleisradiossa. Kaikkien aikojen ensimmäisen ohjelman aiheita olivat mm. roolikasvatus, läheisriippuvuus ja naisten palkkaus. Ohjelman höysteenä kuultiin myös runoja liiketyöntekijän elämästä.

Naisten tunti sai melko pian seurakseen Naisten illan (suoran lähetyksen, jota tehtiin 6-8 kertaa vuodessa) ja muutamaksi vuodeksi myös Naisten vartin. Lukuisa freelance-toimittajien joukko oli mukana tekemässä Naisten tunnin juttuja.

Naisten tunnilla oli myös omat vaaliohjelmat, ja ohjelmassa käytiin keskustelua EU:iin liittymisestä. Esillä olivat niin politiikan naiset kuin lasikattoa jyskyttävät naistutkijatkin.

Verenpainettakin Naisten tunti saattoi nostaa. Sikapalkinto "mustine helmineen" tuli tutuksi niille, jotka olivat julkisesti esittäneet naisia mitätöiviä tai halventavia näkemyksiä. Sikapalkintoja jaettiin sekä miehille että naisille, arkkipiispasta toimittajakollegoihin.

Tammikuussa 1991 Naisten tunnissa puhuttiin illan verran naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Studiokeskustelun ja haastattelujen lisäksi ohjelmassa kuultiin myös lähetykseen soittaneiden naisten puheenvuoroja.

Elo-syyskuussa 1991 Hanasaaren kulttuurikeskuksessa pohdittiin naisen asemaa tiedotusvälineissä. Onko naispäätoimittajalla naisnäkökulma, ja milloin nainen on uutisaihe? Ohjelmassa jaetaan myös Naisten tunnin Musta helmi –kunniamerkit Helsingin Sanomille ja Kauppalehden Lauri Halveelle.

Saksan uusi naisliike Frauenbewegung alkoi syksyllä 1971 vaatimuksella vapaasta aborttioikeudesta. 15-vuotias feministilehti Emma kamppaili 90-luvulla saman asian puolesta edelleen. Maailman ensimmäinen naisten "road movie" Thelma ja Louise sai ensi-iltansa Suomessa marraskuussa 1991.

Miten naisen suhde alkoholiin eroaa miehen suhteesta siihen? Suorassa lähetyksessä maaliskuussa puhuttiin tabuaiheesta.

Liettualaisten vanha kulttipaikka, kymmenien tuhansien ristien täyttämä Ristimäki jyrättiin matalaksi neuvostovallan aikana, mutta öisin ristit ilmestyivät sinne uudestaan. Millainen on naisen elämäntilanne oloissa, joissa asunnon lämpötila on 10 astetta celsiusta?

Missasivatko Suomen naiset elämänsä tilaisuuden presidentinvaaleissa 1994. Valtiotieteen lisensiaatti Riitta Jallinoja ja projektinjohtaja Marianne Laxen keskustelevat.

Helmikuussa 1995 pidettiin Seatlessa, USA:ssa 1500 naisen Northwest International Women´s Conference. Reportaasissa ovat äänessä mm. Sweet Honey in the Rock -yhtyeen Ysaye Barnwell ja runoilija Maya Angelou.

AKT ottaa varaslähdön naistenpäivään. Haastateltavina naisia, jotka pyörittävät maailmaa kuljettamalla ja kiskomalla.

Naisten tuntia seurasi vuosina 2003–2006 radioitu Moninainen-ohjelma, joka aihepiiriltään oli edeltäjäänsä laaja-alaisempi. Mukaan tulivat erityisryhmät: syrjäytyneet, maahanmuuttajat, etniset ja muut erilaiset vähemmistöt. Moninaisessa oli tapanina 2004 aiheena samana syksynä ilmestynyt Mummokirja. Haastateltavana on SKS:n kirjallisuusarkiston johtaja Anna Makkonen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.