Hyppää pääsisältöön

Sikainfluenssarokotteista pandemiapannukakku

Sikainfluenssa rantautui Suomeen, toukokuussa 2009. Sikainfluenssa oli tavallista kausi-influenssaa lievempi. Oliko paniikki turhaa? kysyy MOT.

Suomessa oli varauduttu pandemian tuloon jo vuoden 2006 lintuinfluenssauhasta lähtien. Koska suunnitelmat olivat olemassa, Suomi teki jo huhtikuun lopussa pikavauhtia päätöksen pandemiarokotteen hankinnasta koko väestölle.

"Edelleenkin ajattelu perustuu siihen, että rikas pohjoismainen valtio haluaa tällaisessa uhkatilanteessa tarjota suojaa jokaiselle kansalaiselleen erotuksetta eikä vain jollekin eritysryhmälle", sanoo ylilääkäri Terhi Kilpi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Rokotusten hankintapäätöstä on arvostellut alusta saakka infektiotautiopin professori Heikki Peltola HUSin Lasten ja nuorten sairaalasta. Hän käyttää esimerkkeinä muun muassa Tanskaa, Puolaa ja Viroa. Näissä maissa rokotetta tilattiin paljon vähemmän, eikä kuolemantapauksia ja sairastumisia nähty erityisen paljon.

"Kaikki tämä puhuu sen puolesta, että tauti ei levinnyt onneksi kovinkaan helposti."

"Se oli mulle lenssu muiden mukana", sanoo seinäjokelainen Satu Saarenoja. Hän oli diagnosoitu sikainfluenssatapaus numero 13. Sikainfluenssa ei tarttunut kehenkään muuhun koko perheessä tai tuttavapiirissä.

Sikainfluenssaepidemian pahin vaihe kesti vain muutaman viikon. Kaikkiaan Suomessa todettiin noin 7700 laboratoriovahvistettua sikainfluenssatapausta. Tautiin kuolleita oli nelisenkymmentä.

Teksti: MOT toimitus

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto