Hyppää pääsisältöön

Sikainfluenssarokotteista pandemiapannukakku

Sikainfluenssa rantautui Suomeen, toukokuussa 2009. Sikainfluenssa oli tavallista kausi-influenssaa lievempi. Oliko paniikki turhaa? kysyy MOT.

Suomessa oli varauduttu pandemian tuloon jo vuoden 2006 lintuinfluenssauhasta lähtien. Koska suunnitelmat olivat olemassa, Suomi teki jo huhtikuun lopussa pikavauhtia päätöksen pandemiarokotteen hankinnasta koko väestölle.

"Edelleenkin ajattelu perustuu siihen, että rikas pohjoismainen valtio haluaa tällaisessa uhkatilanteessa tarjota suojaa jokaiselle kansalaiselleen erotuksetta eikä vain jollekin eritysryhmälle", sanoo ylilääkäri Terhi Kilpi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Rokotusten hankintapäätöstä on arvostellut alusta saakka infektiotautiopin professori Heikki Peltola HUSin Lasten ja nuorten sairaalasta. Hän käyttää esimerkkeinä muun muassa Tanskaa, Puolaa ja Viroa. Näissä maissa rokotetta tilattiin paljon vähemmän, eikä kuolemantapauksia ja sairastumisia nähty erityisen paljon.

"Kaikki tämä puhuu sen puolesta, että tauti ei levinnyt onneksi kovinkaan helposti."

"Se oli mulle lenssu muiden mukana", sanoo seinäjokelainen Satu Saarenoja. Hän oli diagnosoitu sikainfluenssatapaus numero 13. Sikainfluenssa ei tarttunut kehenkään muuhun koko perheessä tai tuttavapiirissä.

Sikainfluenssaepidemian pahin vaihe kesti vain muutaman viikon. Kaikkiaan Suomessa todettiin noin 7700 laboratoriovahvistettua sikainfluenssatapausta. Tautiin kuolleita oli nelisenkymmentä.

Teksti: MOT toimitus

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto