Hyppää pääsisältöön

Kiimaiset poliisit – Jouko Turkan sarja rankaisi kansaa ja kohahdutti eduskunnassa

Näyttelijä Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva).
Poliisi Oiva (Taisto Reimaluoto) ja olemisen sietämätön paine. Näyttelijä Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

"Mikä yhdistäisi kurjaa kansaa paremmin kuin se, että saamme jotain yhteistä inhottavaa. Nyt meillä jälleen on: Jouko Turkka ja Kiimaiset poliisit." Kirjoitti Jukka Kajava Helsingin Sanomissa 1993. Ohjaaja Jouko Turkan omaleimainen poliisisarja päätyi kuitenkin jakamaan katsojia ja mielipiteitä.

Kiimaiset poliisit -sarja julkaistiin kokonaisuudessaan Areenaan 14.9.2017 alkaen. Sarja on katsottavissa vuoden ajan.

Viisiosaisen sarjan kuvauksessa sen kerrottiin olevan "kotimainen poliisisarja rangaistukseksi Suomen kansalle vierasmaalaisten poliisisarjojen palvonnasta." Elävän arkiston koosteesen on julkaistu näytteitä sarjan jokaisesta jaksosta juonikuvauksineen.

Poliisisarjan päähenkilöinä ovat kolme poliisia Marita (Merja Larivaara) ja Hessu Sutinen (Kai Lehtinen) sekä Maritan rakkauden kohde Oiva (Taisto Reimaluoto). Suomen lämpimässä elokuussa poliisikolmikko elää kolmiodraamaansa ja kohtaa missejä sekä tangokuninkaita, murhaajia ja kavaltajia.

Vimmainen Miss Suomi ja erikoinen ylilääkäri

Oiva pelastaa Maritan tämän omista häistä. Marita ryhtyy poliisiksi ja saa parikseen uuden puolisonsa Hessun, jonka kanssa hänellä on kolme lasta.

Oiva ja Marita tapaavat monen vuoden jälkeen ja karkaavat kesken poliisioperaation metsään. Metsässä he törmäävät kavaltajaan ja Miss Suomeen, joka yrittää tappaa isänsä (näyte 1). Hessua ammutaan ja hän joutuu sairaalaan.

Sairaalassa Oiva tutustuu ylilääkäriin (näyte 2) ja uskoonsa pettynyt hullu karkaa mukanaan aids-potilas.

Keihäänheittäjä uhkaa

Uskoonsa pettynyt mies yrittää ristiinnaulita rikokseen langenneen pastorin (näyte 3). Entinen keihäänheittäjämestari ei kestä sitä, miksi Suomi on muuttunut ja on tarttunut oman käden oikeuteen.

Ampumavälikohtauksessa rampautunut Hessu haluaa saada poliisin työnsä takaisin ja ottaa keihäänheittäjän kanssa yhteen (näyte 4). Hessun pyörätuoli ryöstetään. Oiva ja Marita löytävät maaherrojen haudattuja autoja sorakasojen alta.

Elävältä haudattu poliisi

Metsässä Oiva ja Marita törmäävät ylilääkäriin ja tämän apureihin, jotka hautaavat Oivan ja kaappaavat Maritan. Marita pakenee veteen ja hukuttaa kaappaajansa. Samaan aikaan toisaalla tangokuningas on pyytänyt tyttärensä ja velipuolensa pojat luokseen. Hessu saa kuulla olevansa tangokunikaan velipuolen poika. Kurkkusyöpään sairastunut tangokuningas haluaa kuolla aviottomien tyttäriensä repimänä (näyte 5).

Tämän takia pojat ja tyttäret pitää juottaa humalaan ja saada kiimaan. Hessun jalat paranevat, kun kiimainen tytär vie hänet pusikkoon (näyte 6). Elokuun lämpimässä yössä kiimaiset tyttäret surmaavat isänsä paikalle saapuneiden poliisien, Oivan ja Maritan, katsoessa avuttomina vieressä

Paperitöitä, virkarikoksia ja katiska

Vihainen poliisimestari laittaa Oivan ja Maritan paperitöihin (näyte 7).

Oiva, Marita ja Hessu saavat maaherroilta salaisen tehtävän, mutta Hessu joutuu virkarikoksista oikeuden eteen.

Hessu suojautuu maailmalta katiskan sisään (näyte 8).

Keihäänheittäjän kujanjuoksu päättyy

Oiva ja Marita tunnustavat rakkautensa lastensa edessä. Hessu makaa vaimonsa kanssa rannalla. Suomalainen keihäänheittäjä tarttuu oman käden oikeuteen pysäyttäessään kaksi raiskaajaa. Keihäänheittäjä katuu tekoaan ja ampuu itseään Oivalta painimallaan aseella (näyte 9).

Hessun kujanjuoksu vie hänet kohtaamaan menneisyytensä (näyte 10). Vanhassa avolouhoksessa kaikki kohtaavat: Hessu, Oiva ja Marita. Yhdessä poliisit kohtaavat todellisen rikoksen, jota ei ole kuitenkaan kirjattu lakiin. He poistuvat paikalta.

Sarjasta nousi valtava kohu

Jouko Turkan villi näkemys ei päästänyt yleisöä helpolla. Sarjan maailmankuva on pimeä ja väkivaltainen, hullu ja, nimensä mukaisesti, kiimainen. Jopa eduskunnassa pelättiin, että televisiosarja pilaa Suomen ja poliisikunnan maineen. Kansanedustajat Sulo Aittoniemi ja Maunu Kohijoki jättivät Kiimaisista poliiseista hallitukselle kirjalliset kysymykset.

Sarjaa tähdittää komea näyttelijäkaarti Seela Sellasta ja Leif Wagerista Merja Larivaaraan, Kai Lehtiseen ja Martti Suosaloon.

Näyttelijä Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva.
Näyttelijä Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva. Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Näyttelijät Pauli Poranen (roolinimi kostaja) ja Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva
Näyttelijät Pauli Poranen (roolinimi kostaja) ja Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Kiimaiset poliisit -sarjaa tehtiin viisi jaksoa ja TV2 esitti jaksot huhti-toukokuussa 1993. Tekijänoikeudellisista syistä sarjaa ei ole koskaan uusittu. Kiimaiset poliisit on ollut pitkään yksi Elävän arkiston toivotuimmista draamasarjoista. Netissä sarja on juuri ehkä uusimattomuutensa takia noussut jonkinasteiseksi kulttiklassikoksi.

Näyttelijät Milka Ahlroth (roolinimi missi) ja Aulis Hämäläinen (roolinimi missin isä).
Näyttelijät Milka Ahlroth (roolinimi missi) ja Aulis Hämäläinen (roolinimi missin isä). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Näyttelijät Merja Larivaara (roolinimi Marita) ja Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva).
Näyttelijät Merja Larivaara (roolinimi Marita) ja Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Ohjaaja Jouko Turkka.
Ohjaaja Jouko Turkka. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Jouko Turkka,kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Ohjelma on lisätty Elävään arkistoon joululahjaksi palvelun käyttäjille. Toimittaja Samuli Sulamäki halusi toteuttaa yhden Elävän arkiston suosituimmista yleisötoiveista:

"Kiimaiset poliisit -televisiosarjan aiheuttama hämmennys on jäänyt elävästi mieleen omasta nuoruudesta. Enkä vieläkään oikein tajunnut mistä on kyse. Sarjan suuruus lienee juuri sen ainutlaatuisuudessa ja ainutlaatuisuus siinä, ettei sitä koskaan nähty uudelleen."

Kiimaiset poliisit -sarja. Näyttelijät Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva) ja Merja Larivaara (roolinimi Marita).
Kiimaiset poliisit -sarja. Näyttelijät Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva) ja Merja Larivaara (roolinimi Marita). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Lue lisää:

Toivotut: Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raid, Kiimaiset poliisit ja Harjunpää-sarjoja

Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.