Hyppää pääsisältöön

Kiimaiset poliisit – Jouko Turkan sarja rankaisi kansaa ja kohahdutti eduskunnassa

Näyttelijä Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva).
Poliisi Oiva (Taisto Reimaluoto) ja olemisen sietämätön paine. Näyttelijä Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

"Mikä yhdistäisi kurjaa kansaa paremmin kuin se, että saamme jotain yhteistä inhottavaa. Nyt meillä jälleen on: Jouko Turkka ja Kiimaiset poliisit." Kirjoitti Jukka Kajava Helsingin Sanomissa 1993. Ohjaaja Jouko Turkan omaleimainen poliisisarja päätyi kuitenkin jakamaan katsojia ja mielipiteitä.

Viisiosaisen sarjan kuvauksessa sen kerrottiin olevan "kotimainen poliisisarja rangaistukseksi Suomen kansalle vierasmaalaisten poliisisarjojen palvonnasta." Elävän arkiston koosteesen on julkaistu näytteitä sarjan jokaisesta jaksosta juonikuvauksineen.

Poliisisarjan päähenkilöinä ovat kolme poliisia Marita (Merja Larivaara) ja Hessu Sutinen (Kai Lehtinen) sekä Maritan rakkauden kohde Oiva (Taisto Reimaluoto). Suomen lämpimässä elokuussa poliisikolmikko elää kolmiodraamaansa ja kohtaa missejä sekä tangokuninkaita, murhaajia ja kavaltajia.

Vimmainen Miss Suomi ja erikoinen ylilääkäri

Oiva pelastaa Maritan tämän omista häistä. Marita ryhtyy poliisiksi ja saa parikseen uuden puolisonsa Hessun, jonka kanssa hänellä on kolme lasta.

Oiva ja Marita tapaavat monen vuoden jälkeen ja karkaavat kesken poliisioperaation metsään. Metsässä he törmäävät kavaltajaan ja Miss Suomeen, joka yrittää tappaa isänsä (näyte 1). Hessua ammutaan ja hän joutuu sairaalaan.

Sairaalassa Oiva tutustuu ylilääkäriin (näyte 2) ja uskoonsa pettynyt hullu karkaa mukanaan aids-potilas.

Keihäänheittäjä uhkaa

Uskoonsa pettynyt mies yrittää ristiinnaulita rikokseen langenneen pastorin (näyte 3). Entinen keihäänheittäjämestari ei kestä sitä, miksi Suomi on muuttunut ja on tarttunut oman käden oikeuteen.

Ampumavälikohtauksessa rampautunut Hessu haluaa saada poliisin työnsä takaisin ja ottaa keihäänheittäjän kanssa yhteen (näyte 4). Hessun pyörätuoli ryöstetään. Oiva ja Marita löytävät maaherrojen haudattuja autoja sorakasojen alta.

Elävältä haudattu poliisi

Metsässä Oiva ja Marita törmäävät ylilääkäriin ja tämän apureihin, jotka hautaavat Oivan ja kaappaavat Maritan. Marita pakenee veteen ja hukuttaa kaappaajansa. Samaan aikaan toisaalla tangokuningas on pyytänyt tyttärensä ja velipuolensa pojat luokseen. Hessu saa kuulla olevansa tangokunikaan velipuolen poika. Kurkkusyöpään sairastunut tangokuningas haluaa kuolla aviottomien tyttäriensä repimänä (näyte 5).

Tämän takia pojat ja tyttäret pitää juottaa humalaan ja saada kiimaan. Hessun jalat paranevat, kun kiimainen tytär vie hänet pusikkoon (näyte 6). Elokuun lämpimässä yössä kiimaiset tyttäret surmaavat isänsä paikalle saapuneiden poliisien, Oivan ja Maritan, katsoessa avuttomina vieressä

Paperitöitä, virkarikoksia ja katiska

Vihainen poliisimestari laittaa Oivan ja Maritan paperitöihin (näyte 7).

Oiva, Marita ja Hessu saavat maaherroilta salaisen tehtävän, mutta Hessu joutuu virkarikoksista oikeuden eteen.

Hessu suojautuu maailmalta katiskan sisään (näyte 8).

Keihäänheittäjän kujanjuoksu päättyy

Oiva ja Marita tunnustavat rakkautensa lastensa edessä. Hessu makaa vaimonsa kanssa rannalla. Suomalainen keihäänheittäjä tarttuu oman käden oikeuteen pysäyttäessään kaksi raiskaajaa. Keihäänheittäjä katuu tekoaan ja ampuu itseään Oivalta painimallaan aseella (näyte 9).

Hessun kujanjuoksu vie hänet kohtaamaan menneisyytensä (näyte 10). Vanhassa avolouhoksessa kaikki kohtaavat: Hessu, Oiva ja Marita. Yhdessä poliisit kohtaavat todellisen rikoksen, jota ei ole kuitenkaan kirjattu lakiin. He poistuvat paikalta.

Sarjasta nousi valtava kohu

Jouko Turkan villi näkemys ei päästänyt yleisöä helpolla. Sarjan maailmankuva on pimeä ja väkivaltainen, hullu ja, nimensä mukaisesti, kiimainen. Jopa eduskunnassa pelättiin, että televisiosarja pilaa Suomen ja poliisikunnan maineen. Kansanedustajat Sulo Aittoniemi ja Maunu Kohijoki jättivät Kiimaisista poliiseista hallitukselle kirjalliset kysymykset.

Sarjaa tähdittää komea näyttelijäkaarti Seela Sellasta ja Leif Wagerista Merja Larivaaraan, Kai Lehtiseen ja Martti Suosaloon.

Näyttelijä Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva.
Näyttelijä Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva. Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Näyttelijät Pauli Poranen (roolinimi kostaja) ja Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva
Näyttelijät Pauli Poranen (roolinimi kostaja) ja Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Kiimaiset poliisit -sarjaa tehtiin viisi jaksoa ja TV2 esitti jaksot huhti-toukokuussa 1993. Tekijänoikeudellisista syistä sarjaa ei ole koskaan uusittu. Kiimaiset poliisit on ollut pitkään yksi Elävän arkiston toivotuimmista draamasarjoista. Netissä sarja on juuri ehkä uusimattomuutensa takia noussut jonkinasteiseksi kulttiklassikoksi.

Näyttelijät Milka Ahlroth (roolinimi missi) ja Aulis Hämäläinen (roolinimi missin isä).
Näyttelijät Milka Ahlroth (roolinimi missi) ja Aulis Hämäläinen (roolinimi missin isä). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Näyttelijät Merja Larivaara (roolinimi Marita) ja Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva).
Näyttelijät Merja Larivaara (roolinimi Marita) ja Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Ohjaaja Jouko Turkka.
Ohjaaja Jouko Turkka. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Jouko Turkka,kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Ohjelma on lisätty Elävään arkistoon joululahjaksi palvelun käyttäjille. Toimittaja Samuli Sulamäki halusi toteuttaa yhden Elävän arkiston suosituimmista yleisötoiveista:

"Kiimaiset poliisit -televisiosarjan aiheuttama hämmennys on jäänyt elävästi mieleen omasta nuoruudesta. Enkä vieläkään oikein tajunnut mistä on kyse. Sarjan suuruus lienee juuri sen ainutlaatuisuudessa ja ainutlaatuisuus siinä, ettei sitä koskaan nähty uudelleen."

Kiimaiset poliisit -sarja. Näyttelijät Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva) ja Merja Larivaara (roolinimi Marita).
Kiimaiset poliisit -sarja. Näyttelijät Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva) ja Merja Larivaara (roolinimi Marita). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Lue lisää:

Toivotut: Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raid, Kiimaiset poliisit ja Harjunpää-sarjoja

Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.