Hyppää pääsisältöön

Kiimaiset poliisit – Jouko Turkan sarja rankaisi kansaa ja kohahdutti eduskunnassa

Näyttelijä Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva).
Poliisi Oiva (Taisto Reimaluoto) ja olemisen sietämätön paine. Näyttelijä Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

"Mikä yhdistäisi kurjaa kansaa paremmin kuin se, että saamme jotain yhteistä inhottavaa. Nyt meillä jälleen on: Jouko Turkka ja Kiimaiset poliisit." Kirjoitti Jukka Kajava Helsingin Sanomissa 1993. Ohjaaja Jouko Turkan omaleimainen poliisisarja päätyi kuitenkin jakamaan katsojia ja mielipiteitä.

Kiimaiset poliisit -sarja julkaistiin kokonaisuudessaan Areenaan 14.9.2017 alkaen. Sarja on katsottavissa vuoden ajan.

Viisiosaisen sarjan kuvauksessa sen kerrottiin olevan "kotimainen poliisisarja rangaistukseksi Suomen kansalle vierasmaalaisten poliisisarjojen palvonnasta." Elävän arkiston koosteesen on julkaistu näytteitä sarjan jokaisesta jaksosta juonikuvauksineen.

Poliisisarjan päähenkilöinä ovat kolme poliisia Marita (Merja Larivaara) ja Hessu Sutinen (Kai Lehtinen) sekä Maritan rakkauden kohde Oiva (Taisto Reimaluoto). Suomen lämpimässä elokuussa poliisikolmikko elää kolmiodraamaansa ja kohtaa missejä sekä tangokuninkaita, murhaajia ja kavaltajia.

Vimmainen Miss Suomi ja erikoinen ylilääkäri

Oiva pelastaa Maritan tämän omista häistä. Marita ryhtyy poliisiksi ja saa parikseen uuden puolisonsa Hessun, jonka kanssa hänellä on kolme lasta.

Oiva ja Marita tapaavat monen vuoden jälkeen ja karkaavat kesken poliisioperaation metsään. Metsässä he törmäävät kavaltajaan ja Miss Suomeen, joka yrittää tappaa isänsä (näyte 1). Hessua ammutaan ja hän joutuu sairaalaan.

Sairaalassa Oiva tutustuu ylilääkäriin (näyte 2) ja uskoonsa pettynyt hullu karkaa mukanaan aids-potilas.

Keihäänheittäjä uhkaa

Uskoonsa pettynyt mies yrittää ristiinnaulita rikokseen langenneen pastorin (näyte 3). Entinen keihäänheittäjämestari ei kestä sitä, miksi Suomi on muuttunut ja on tarttunut oman käden oikeuteen.

Ampumavälikohtauksessa rampautunut Hessu haluaa saada poliisin työnsä takaisin ja ottaa keihäänheittäjän kanssa yhteen (näyte 4). Hessun pyörätuoli ryöstetään. Oiva ja Marita löytävät maaherrojen haudattuja autoja sorakasojen alta.

Elävältä haudattu poliisi

Metsässä Oiva ja Marita törmäävät ylilääkäriin ja tämän apureihin, jotka hautaavat Oivan ja kaappaavat Maritan. Marita pakenee veteen ja hukuttaa kaappaajansa. Samaan aikaan toisaalla tangokuningas on pyytänyt tyttärensä ja velipuolensa pojat luokseen. Hessu saa kuulla olevansa tangokunikaan velipuolen poika. Kurkkusyöpään sairastunut tangokuningas haluaa kuolla aviottomien tyttäriensä repimänä (näyte 5).

Tämän takia pojat ja tyttäret pitää juottaa humalaan ja saada kiimaan. Hessun jalat paranevat, kun kiimainen tytär vie hänet pusikkoon (näyte 6). Elokuun lämpimässä yössä kiimaiset tyttäret surmaavat isänsä paikalle saapuneiden poliisien, Oivan ja Maritan, katsoessa avuttomina vieressä

Paperitöitä, virkarikoksia ja katiska

Vihainen poliisimestari laittaa Oivan ja Maritan paperitöihin (näyte 7).

Oiva, Marita ja Hessu saavat maaherroilta salaisen tehtävän, mutta Hessu joutuu virkarikoksista oikeuden eteen.

Hessu suojautuu maailmalta katiskan sisään (näyte 8).

Keihäänheittäjän kujanjuoksu päättyy

Oiva ja Marita tunnustavat rakkautensa lastensa edessä. Hessu makaa vaimonsa kanssa rannalla. Suomalainen keihäänheittäjä tarttuu oman käden oikeuteen pysäyttäessään kaksi raiskaajaa. Keihäänheittäjä katuu tekoaan ja ampuu itseään Oivalta painimallaan aseella (näyte 9).

Hessun kujanjuoksu vie hänet kohtaamaan menneisyytensä (näyte 10). Vanhassa avolouhoksessa kaikki kohtaavat: Hessu, Oiva ja Marita. Yhdessä poliisit kohtaavat todellisen rikoksen, jota ei ole kuitenkaan kirjattu lakiin. He poistuvat paikalta.

Sarjasta nousi valtava kohu

Jouko Turkan villi näkemys ei päästänyt yleisöä helpolla. Sarjan maailmankuva on pimeä ja väkivaltainen, hullu ja, nimensä mukaisesti, kiimainen. Jopa eduskunnassa pelättiin, että televisiosarja pilaa Suomen ja poliisikunnan maineen. Kansanedustajat Sulo Aittoniemi ja Maunu Kohijoki jättivät Kiimaisista poliiseista hallitukselle kirjalliset kysymykset.

Sarjaa tähdittää komea näyttelijäkaarti Seela Sellasta ja Leif Wagerista Merja Larivaaraan, Kai Lehtiseen ja Martti Suosaloon.

Näyttelijä Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva.
Näyttelijä Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva. Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Näyttelijät Pauli Poranen (roolinimi kostaja) ja Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva
Näyttelijät Pauli Poranen (roolinimi kostaja) ja Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Kiimaiset poliisit -sarjaa tehtiin viisi jaksoa ja TV2 esitti jaksot huhti-toukokuussa 1993. Tekijänoikeudellisista syistä sarjaa ei ole koskaan uusittu. Kiimaiset poliisit on ollut pitkään yksi Elävän arkiston toivotuimmista draamasarjoista. Netissä sarja on juuri ehkä uusimattomuutensa takia noussut jonkinasteiseksi kulttiklassikoksi.

Näyttelijät Milka Ahlroth (roolinimi missi) ja Aulis Hämäläinen (roolinimi missin isä).
Näyttelijät Milka Ahlroth (roolinimi missi) ja Aulis Hämäläinen (roolinimi missin isä). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Näyttelijät Merja Larivaara (roolinimi Marita) ja Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva).
Näyttelijät Merja Larivaara (roolinimi Marita) ja Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Ohjaaja Jouko Turkka.
Ohjaaja Jouko Turkka. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Jouko Turkka,kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Ohjelma on lisätty Elävään arkistoon joululahjaksi palvelun käyttäjille. Toimittaja Samuli Sulamäki halusi toteuttaa yhden Elävän arkiston suosituimmista yleisötoiveista:

"Kiimaiset poliisit -televisiosarjan aiheuttama hämmennys on jäänyt elävästi mieleen omasta nuoruudesta. Enkä vieläkään oikein tajunnut mistä on kyse. Sarjan suuruus lienee juuri sen ainutlaatuisuudessa ja ainutlaatuisuus siinä, ettei sitä koskaan nähty uudelleen."

Kiimaiset poliisit -sarja. Näyttelijät Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva) ja Merja Larivaara (roolinimi Marita).
Kiimaiset poliisit -sarja. Näyttelijät Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva) ja Merja Larivaara (roolinimi Marita). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Lue lisää:

Toivotut: Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raid, Kiimaiset poliisit ja Harjunpää-sarjoja

Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

Kommentit
  • Suomen presidentit

    Tasavallan presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen presidentit

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.