Hyppää pääsisältöön

Kiimaiset poliisit – Jouko Turkan sarja rankaisi kansaa ja kohahdutti eduskunnassa

Näyttelijä Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva).
Poliisi Oiva (Taisto Reimaluoto) ja olemisen sietämätön paine. Näyttelijä Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

"Mikä yhdistäisi kurjaa kansaa paremmin kuin se, että saamme jotain yhteistä inhottavaa. Nyt meillä jälleen on: Jouko Turkka ja Kiimaiset poliisit." Kirjoitti Jukka Kajava Helsingin Sanomissa 1993. Ohjaaja Jouko Turkan omaleimainen poliisisarja päätyi kuitenkin jakamaan katsojia ja mielipiteitä.

Viisiosaisen sarjan kuvauksessa sen kerrottiin olevan "kotimainen poliisisarja rangaistukseksi Suomen kansalle vierasmaalaisten poliisisarjojen palvonnasta." Elävän arkiston koosteesen on julkaistu näytteitä sarjan jokaisesta jaksosta juonikuvauksineen.

Poliisisarjan päähenkilöinä ovat kolme poliisia Marita (Merja Larivaara) ja Hessu Sutinen (Kai Lehtinen) sekä Maritan rakkauden kohde Oiva (Taisto Reimaluoto). Suomen lämpimässä elokuussa poliisikolmikko elää kolmiodraamaansa ja kohtaa missejä sekä tangokuninkaita, murhaajia ja kavaltajia.

Vimmainen Miss Suomi ja erikoinen ylilääkäri

Oiva pelastaa Maritan tämän omista häistä. Marita ryhtyy poliisiksi ja saa parikseen uuden puolisonsa Hessun, jonka kanssa hänellä on kolme lasta.

Oiva ja Marita tapaavat monen vuoden jälkeen ja karkaavat kesken poliisioperaation metsään. Metsässä he törmäävät kavaltajaan ja Miss Suomeen, joka yrittää tappaa isänsä (näyte 1). Hessua ammutaan ja hän joutuu sairaalaan.

Sairaalassa Oiva tutustuu ylilääkäriin (näyte 2) ja uskoonsa pettynyt hullu karkaa mukanaan aids-potilas.

Keihäänheittäjä uhkaa

Uskoonsa pettynyt mies yrittää ristiinnaulita rikokseen langenneen pastorin (näyte 3). Entinen keihäänheittäjämestari ei kestä sitä, miksi Suomi on muuttunut ja on tarttunut oman käden oikeuteen.

Ampumavälikohtauksessa rampautunut Hessu haluaa saada poliisin työnsä takaisin ja ottaa keihäänheittäjän kanssa yhteen (näyte 4). Hessun pyörätuoli ryöstetään. Oiva ja Marita löytävät maaherrojen haudattuja autoja sorakasojen alta.

Elävältä haudattu poliisi

Metsässä Oiva ja Marita törmäävät ylilääkäriin ja tämän apureihin, jotka hautaavat Oivan ja kaappaavat Maritan. Marita pakenee veteen ja hukuttaa kaappaajansa. Samaan aikaan toisaalla tangokuningas on pyytänyt tyttärensä ja velipuolensa pojat luokseen. Hessu saa kuulla olevansa tangokunikaan velipuolen poika. Kurkkusyöpään sairastunut tangokuningas haluaa kuolla aviottomien tyttäriensä repimänä (näyte 5).

Tämän takia pojat ja tyttäret pitää juottaa humalaan ja saada kiimaan. Hessun jalat paranevat, kun kiimainen tytär vie hänet pusikkoon (näyte 6). Elokuun lämpimässä yössä kiimaiset tyttäret surmaavat isänsä paikalle saapuneiden poliisien, Oivan ja Maritan, katsoessa avuttomina vieressä

Paperitöitä, virkarikoksia ja katiska

Vihainen poliisimestari laittaa Oivan ja Maritan paperitöihin (näyte 7).

Oiva, Marita ja Hessu saavat maaherroilta salaisen tehtävän, mutta Hessu joutuu virkarikoksista oikeuden eteen.

Hessu suojautuu maailmalta katiskan sisään (näyte 8).

Keihäänheittäjän kujanjuoksu päättyy

Oiva ja Marita tunnustavat rakkautensa lastensa edessä. Hessu makaa vaimonsa kanssa rannalla. Suomalainen keihäänheittäjä tarttuu oman käden oikeuteen pysäyttäessään kaksi raiskaajaa. Keihäänheittäjä katuu tekoaan ja ampuu itseään Oivalta painimallaan aseella (näyte 9).

Hessun kujanjuoksu vie hänet kohtaamaan menneisyytensä (näyte 10). Vanhassa avolouhoksessa kaikki kohtaavat: Hessu, Oiva ja Marita. Yhdessä poliisit kohtaavat todellisen rikoksen, jota ei ole kuitenkaan kirjattu lakiin. He poistuvat paikalta.

Sarjasta nousi valtava kohu

Jouko Turkan villi näkemys ei päästänyt yleisöä helpolla. Sarjan maailmankuva on pimeä ja väkivaltainen, hullu ja, nimensä mukaisesti, kiimainen. Jopa eduskunnassa pelättiin, että televisiosarja pilaa Suomen ja poliisikunnan maineen. Kansanedustajat Sulo Aittoniemi ja Maunu Kohijoki jättivät Kiimaisista poliiseista hallitukselle kirjalliset kysymykset.

Sarjaa tähdittää komea näyttelijäkaarti Seela Sellasta ja Leif Wagerista Merja Larivaaraan, Kai Lehtiseen ja Martti Suosaloon.

Näyttelijä Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva.
Näyttelijä Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva. Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Näyttelijät Pauli Poranen (roolinimi kostaja) ja Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva
Näyttelijät Pauli Poranen (roolinimi kostaja) ja Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Kiimaiset poliisit -sarjaa tehtiin viisi jaksoa ja TV2 esitti jaksot huhti-toukokuussa 1993. Tekijänoikeudellisista syistä sarjaa ei ole koskaan uusittu. Kiimaiset poliisit on ollut pitkään yksi Elävän arkiston toivotuimmista draamasarjoista. Netissä sarja on juuri ehkä uusimattomuutensa takia noussut jonkinasteiseksi kulttiklassikoksi.

Näyttelijät Milka Ahlroth (roolinimi missi) ja Aulis Hämäläinen (roolinimi missin isä).
Näyttelijät Milka Ahlroth (roolinimi missi) ja Aulis Hämäläinen (roolinimi missin isä). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Näyttelijät Merja Larivaara (roolinimi Marita) ja Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva).
Näyttelijät Merja Larivaara (roolinimi Marita) ja Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Ohjaaja Jouko Turkka.
Ohjaaja Jouko Turkka. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Jouko Turkka,kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Ohjelma on lisätty Elävään arkistoon joululahjaksi palvelun käyttäjille. Toimittaja Samuli Sulamäki halusi toteuttaa yhden Elävän arkiston suosituimmista yleisötoiveista:

"Kiimaiset poliisit -televisiosarjan aiheuttama hämmennys on jäänyt elävästi mieleen omasta nuoruudesta. Enkä vieläkään oikein tajunnut mistä on kyse. Sarjan suuruus lienee juuri sen ainutlaatuisuudessa ja ainutlaatuisuus siinä, ettei sitä koskaan nähty uudelleen."

Kiimaiset poliisit -sarja. Näyttelijät Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva) ja Merja Larivaara (roolinimi Marita).
Kiimaiset poliisit -sarja. Näyttelijät Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva) ja Merja Larivaara (roolinimi Marita). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Lue lisää:

Toivotut: Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raid, Kiimaiset poliisit ja Harjunpää-sarjoja

Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.