Hyppää pääsisältöön

Kiimaiset poliisit – Jouko Turkan sarja rankaisi kansaa ja kohahdutti eduskunnassa

Näyttelijä Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva).
Poliisi Oiva (Taisto Reimaluoto) ja olemisen sietämätön paine. Näyttelijä Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

"Mikä yhdistäisi kurjaa kansaa paremmin kuin se, että saamme jotain yhteistä inhottavaa. Nyt meillä jälleen on: Jouko Turkka ja Kiimaiset poliisit." Kirjoitti Jukka Kajava Helsingin Sanomissa 1993. Ohjaaja Jouko Turkan omaleimainen poliisisarja päätyi kuitenkin jakamaan katsojia ja mielipiteitä.

Kiimaiset poliisit -sarja julkaistiin kokonaisuudessaan Areenaan 14.9.2017 alkaen. Sarja on katsottavissa vuoden ajan.

Viisiosaisen sarjan kuvauksessa sen kerrottiin olevan "kotimainen poliisisarja rangaistukseksi Suomen kansalle vierasmaalaisten poliisisarjojen palvonnasta." Elävän arkiston koosteesen on julkaistu näytteitä sarjan jokaisesta jaksosta juonikuvauksineen.

Poliisisarjan päähenkilöinä ovat kolme poliisia Marita (Merja Larivaara) ja Hessu Sutinen (Kai Lehtinen) sekä Maritan rakkauden kohde Oiva (Taisto Reimaluoto). Suomen lämpimässä elokuussa poliisikolmikko elää kolmiodraamaansa ja kohtaa missejä sekä tangokuninkaita, murhaajia ja kavaltajia.

Vimmainen Miss Suomi ja erikoinen ylilääkäri

Oiva pelastaa Maritan tämän omista häistä. Marita ryhtyy poliisiksi ja saa parikseen uuden puolisonsa Hessun, jonka kanssa hänellä on kolme lasta.

Oiva ja Marita tapaavat monen vuoden jälkeen ja karkaavat kesken poliisioperaation metsään. Metsässä he törmäävät kavaltajaan ja Miss Suomeen, joka yrittää tappaa isänsä (näyte 1). Hessua ammutaan ja hän joutuu sairaalaan.

Sairaalassa Oiva tutustuu ylilääkäriin (näyte 2) ja uskoonsa pettynyt hullu karkaa mukanaan aids-potilas.

Keihäänheittäjä uhkaa

Uskoonsa pettynyt mies yrittää ristiinnaulita rikokseen langenneen pastorin (näyte 3). Entinen keihäänheittäjämestari ei kestä sitä, miksi Suomi on muuttunut ja on tarttunut oman käden oikeuteen.

Ampumavälikohtauksessa rampautunut Hessu haluaa saada poliisin työnsä takaisin ja ottaa keihäänheittäjän kanssa yhteen (näyte 4). Hessun pyörätuoli ryöstetään. Oiva ja Marita löytävät maaherrojen haudattuja autoja sorakasojen alta.

Elävältä haudattu poliisi

Metsässä Oiva ja Marita törmäävät ylilääkäriin ja tämän apureihin, jotka hautaavat Oivan ja kaappaavat Maritan. Marita pakenee veteen ja hukuttaa kaappaajansa. Samaan aikaan toisaalla tangokuningas on pyytänyt tyttärensä ja velipuolensa pojat luokseen. Hessu saa kuulla olevansa tangokunikaan velipuolen poika. Kurkkusyöpään sairastunut tangokuningas haluaa kuolla aviottomien tyttäriensä repimänä (näyte 5).

Tämän takia pojat ja tyttäret pitää juottaa humalaan ja saada kiimaan. Hessun jalat paranevat, kun kiimainen tytär vie hänet pusikkoon (näyte 6). Elokuun lämpimässä yössä kiimaiset tyttäret surmaavat isänsä paikalle saapuneiden poliisien, Oivan ja Maritan, katsoessa avuttomina vieressä

Paperitöitä, virkarikoksia ja katiska

Vihainen poliisimestari laittaa Oivan ja Maritan paperitöihin (näyte 7).

Oiva, Marita ja Hessu saavat maaherroilta salaisen tehtävän, mutta Hessu joutuu virkarikoksista oikeuden eteen.

Hessu suojautuu maailmalta katiskan sisään (näyte 8).

Keihäänheittäjän kujanjuoksu päättyy

Oiva ja Marita tunnustavat rakkautensa lastensa edessä. Hessu makaa vaimonsa kanssa rannalla. Suomalainen keihäänheittäjä tarttuu oman käden oikeuteen pysäyttäessään kaksi raiskaajaa. Keihäänheittäjä katuu tekoaan ja ampuu itseään Oivalta painimallaan aseella (näyte 9).

Hessun kujanjuoksu vie hänet kohtaamaan menneisyytensä (näyte 10). Vanhassa avolouhoksessa kaikki kohtaavat: Hessu, Oiva ja Marita. Yhdessä poliisit kohtaavat todellisen rikoksen, jota ei ole kuitenkaan kirjattu lakiin. He poistuvat paikalta.

Sarjasta nousi valtava kohu

Jouko Turkan villi näkemys ei päästänyt yleisöä helpolla. Sarjan maailmankuva on pimeä ja väkivaltainen, hullu ja, nimensä mukaisesti, kiimainen. Jopa eduskunnassa pelättiin, että televisiosarja pilaa Suomen ja poliisikunnan maineen. Kansanedustajat Sulo Aittoniemi ja Maunu Kohijoki jättivät Kiimaisista poliiseista hallitukselle kirjalliset kysymykset.

Sarjaa tähdittää komea näyttelijäkaarti Seela Sellasta ja Leif Wagerista Merja Larivaaraan, Kai Lehtiseen ja Martti Suosaloon.

Näyttelijä Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva.
Näyttelijä Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva. Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Näyttelijät Pauli Poranen (roolinimi kostaja) ja Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva
Näyttelijät Pauli Poranen (roolinimi kostaja) ja Jari Pehkonen (roolinimi pappi). Roolikuva Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Kiimaiset poliisit -sarjaa tehtiin viisi jaksoa ja TV2 esitti jaksot huhti-toukokuussa 1993. Tekijänoikeudellisista syistä sarjaa ei ole koskaan uusittu. Kiimaiset poliisit on ollut pitkään yksi Elävän arkiston toivotuimmista draamasarjoista. Netissä sarja on juuri ehkä uusimattomuutensa takia noussut jonkinasteiseksi kulttiklassikoksi.

Näyttelijät Milka Ahlroth (roolinimi missi) ja Aulis Hämäläinen (roolinimi missin isä).
Näyttelijät Milka Ahlroth (roolinimi missi) ja Aulis Hämäläinen (roolinimi missin isä). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Näyttelijät Merja Larivaara (roolinimi Marita) ja Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva).
Näyttelijät Merja Larivaara (roolinimi Marita) ja Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto
Ohjaaja Jouko Turkka.
Ohjaaja Jouko Turkka. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Jouko Turkka,kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Ohjelma on lisätty Elävään arkistoon joululahjaksi palvelun käyttäjille. Toimittaja Samuli Sulamäki halusi toteuttaa yhden Elävän arkiston suosituimmista yleisötoiveista:

"Kiimaiset poliisit -televisiosarjan aiheuttama hämmennys on jäänyt elävästi mieleen omasta nuoruudesta. Enkä vieläkään oikein tajunnut mistä on kyse. Sarjan suuruus lienee juuri sen ainutlaatuisuudessa ja ainutlaatuisuus siinä, ettei sitä koskaan nähty uudelleen."

Kiimaiset poliisit -sarja. Näyttelijät Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva) ja Merja Larivaara (roolinimi Marita).
Kiimaiset poliisit -sarja. Näyttelijät Taisto Reimaluoto (roolinimi Oiva) ja Merja Larivaara (roolinimi Marita). Kuva: Yle/Antero Tenhunen kiimaiset poliisit,Yle Elävä arkisto

Lue lisää:

Toivotut: Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raid, Kiimaiset poliisit ja Harjunpää-sarjoja

Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

Kommentit
  • Ruovesi oli Suomen kaunein kirkonkylä

    Yleisradion kilpailu vuodelta 1957. Esittelyssä voittaja.

    Vuonna 1957 oli jo korkea aika selvittää, mikä olikaan Suomen kaunein kirkonkylä? Asia ei ollut niin vain ratkaistavissa. Kauneutta kun ei tunnetusti voida mitata tavanomaisin keinoin. Silkka luonnonkauneus tai kylän rakennukset eivät yksinään riittäneet voittoon. Kilpailussa muodostettiin linjaa menneisyyteen etenkin paikallisten kulttuuriarvojen vaalinnassa. Esittelyssä kisailun voittaja: Ruovesi. Niilo Ihamäki raportoi.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ruovesi oli Suomen kaunein kirkonkylä

    Yleisradion kilpailu vuodelta 1957. Esittelyssä voittaja.

    Vuonna 1957 oli jo korkea aika selvittää, mikä olikaan Suomen kaunein kirkonkylä? Asia ei ollut niin vain ratkaistavissa. Kauneutta kun ei tunnetusti voida mitata tavanomaisin keinoin. Silkka luonnonkauneus tai kylän rakennukset eivät yksinään riittäneet voittoon. Kilpailussa muodostettiin linjaa menneisyyteen etenkin paikallisten kulttuuriarvojen vaalinnassa. Esittelyssä kisailun voittaja: Ruovesi. Niilo Ihamäki raportoi.

  • “Rouva Lehtovirta voi mielestäni hyvin, ainakaan hän ei ole kuollut” – kuunnelmasarja Osasto 3 nyt Areenassa

    Jorma Palon käsikirjoittamassa sarjassa tulee ruumiita.

    Sairaalasarja on radiodraaman muotona harvinainen - pitkillä käytävillä kiitävät sairaalasängyt ja defibilaattorin iskut näkyvät olevan huomattavasti suositumpia kuvana kuin äänenä. Onneksi Ylen arkistosta löytyy ainakin yksi pioneerituotos: Jorma Palon käsikirjoittama ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelmasarja Osasto 3 vuosilta 1988 ja 1989.

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.