Hyppää pääsisältöön

Tapaninpäivänä 1956 irvailtiin menneen vuoden ilmiöille

Yleisradion pieni viihdetoimitus teki 1950-luvulla parhaansa keventääkseen valistushenkisen radion ohjelmistoa. Katkera kuusenkaramelli -ohjelmassa tapanina 1956 reposteltiin humoristisesti kuluneen vuoden uutisaiheita.

Antero Alpolan ja Aune Haarlan toimittamassa lähetyksessä vuoden 1956 uutiset esiteltiin laulusikermänä. Vain osa sen mainitsemista aiheista aukeaa enää myöhemmille kuulijapolville. Esillä on mm. Helsingin esikaupunkiliikennettä varten kaavailtu "runkolinja", raitiolinja-bussi-yhdistelmä, jota kaupunginjohtaja Erik von Frenckell voimakkaasti puolusti.

Kupletissa viitataan myös puolustusministeri Emil Skogiin, Porkkalan takaisinluovutukseen, Suezille lähetettyihin rauhanturvajoukkoon ja Melbournen olympialaisten alla kiellettyyn ns. barra vasca -keihäänheittotyyliin.

Yleislakosta laulellaan varovaisen ironisesti: "Kun viikkomäärin joka iikka oli lomillaan, niin kukaan ei kai touhun jälkeen ollut omillaan." Kovin kärkevää poliittista satiiria ei harrastettu, sillä etenkin hallitukselle naureskelusta saattoi seurata ohjelmajohtajan puhuttelu.

Sketsit olivat tähän aikaan paljon nykyistä pidempiä. Miehen ja naisen perinnäiset roolit mm. kotitöissä tarjosivat kestävää huumorin juurta.

Tapaninpäivän joululauluväännöksissä hupaillaan jälleen ajankohtaisilla aiheilla: YK:n budjetilla, maataloustukiaisilla, tuontitavaroiden rajoituksilla ja kansaneläkelaitoksen mahtavalla pääkonttorilla.

Viimeisessä sketsissä esittäytyy 700-vuotias, vanhuusavustuksella toimeentuleva pukki. Kyseessä on Haarlan myöhemmin keksimän Tippavaaran isännän selvä sukulaishahmo. Teräsvaarin muistelut kuulostavat välillä hiukan epäkorrekteilta, mutta onneksi haastattelija osaa tulkita ne radiokelpoiseen muotoon.

Lue lisää:

Tippavaaran isäntä (Oke Tuuri) liiveissä ja teekkarilakki päässä esiintymislavalla.

Kankkulan kaivolla parodioi radioreportaaseja

Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen kynästä. Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä "moraalitonta elämää ihannoivalla tyylillä".

Lue lisää:

Ajanvietepäällikkö Antero Alpola.

Antero Alpolan radiohuumoria

Radion ajanvietepäällikkö Antero Alpola (1997–2001) edusti kuivahkoa, älyllistä huumoria ja esiintyi valokuvissakin naama peruslukemilla. Hän oli vuosikymmenien ajan suomalaisen radioviihteen moottori.

Lue lisää:

Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

Lue lisää:

Radioviihdyttäjä Aune Haarla.

Aune Haarlan radioparodioita

Aune Haarla oli 1950- ja 1960-lukujen radioviihteen keskushahmoja. ”Annuli halusi tehdä ohjelmia, joissa pyrittiin aina ylittämään kielletyn raja”, Antero Alpola on luonnehtinut aisapariaan.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto