Hyppää pääsisältöön

Nautintona hyinen avanto

Kylmä vesi kiehtoo, aiheuttaa riippuvuutta ja synnyttää vahvoja elämyksiä. Avantouimarit kuvailevat harrastuksensa auttaneen viluisuuteen, stressiin sekä moniin kolotuksiin ja murheiseen mieleen.

Tietolaatikko

Valtakunnallisen avantouinti-toiminnan aloitti 1980-luvulla tamperelainen Avantouintiseura Norppa, kunnes seuran puheenjohtajan Lauri Huovilan aloitteesta Suomen Latu otti avantouinnin osaksi kuntoliikuntatoimintaansa. (Lähde: Wikipedia)
Vuonna 1990 Suomen Latu ja Avantouintiseura Norppa kutsuivat avantouimareita ja asiasta kiinnostuneita harrastajia eri puolilta Suomea Avantouinti- ja karaisupäivään Hyvinkäälle keskustelemaan lajin valtakunnallista järjestäytymisestä. Vuonna 1992 perustettiin Suomen Ladun Avantouintiklubi, jonka tehtäviksi määriteltiin lajin koordinointi ja kehittäminen valtakunnallisella tasolla. (Lähde: Wikipedia)
Talviuinti on yksi viime vuosien suosituimpia kunto- ja terveysliikuntalajeja. Viimeisten tutkimusten mukaan säännöllisesti, vähintään kerran viikossa talviuintia harrastaa 100 000 suomalaista ja lajin kokeilijoita on yli puoli miljoonaa. (lähde: Suomen latu)
Avantouinnin aiheuttama hyvänolontunne johtuu hormoneista. Stressihormonien, kuten kortisoli- ja adrenaliinihormonien vapautuminen ensin kiihtyy ja sitten laskee kylmässä vedessä.
Avantouintia ei suositella sydämen tai verenkiertoelimistön ongelmista kärsiville.

A-studion raportissa käydään avantouinnin avoimissa Suomen mestaruuskilpailuissa Vierumäellä ja haastatellaan avantouintiin hurahtaneita harrastajia sekä avanto- ja savusaunaelämyksiä järjestäviä yrittäjiä.

Vielä 1950-luvulla kylissä oli yhteisiä savusaunoja ja avantopaikkoja, joiden äärellä ihmiset tapasivat toisiaan. Myös metsämiehet karaisivat itseään kylmää vastaan avannossa.

Kämäräisen veljekset Kuusamosta tarjoavat avanto- ja savusaunaelämyksiä perinteitä kunnioittaen. Sitä kautta myös Suomeen saapuvat turistit ovat päässet kokeilemaan hyiseen veteen pulahtamista. Innokkaimpia avantouimareita ovat Kämäräisen mukaan ranskalaiset.

Dosentti Pirkko Huttunen Oulun yliopistosta on tutkinut avantouinnin vaikutuksia ja todennut sen lisäävän kylmänsietokykyä, stressinsietokykyä sekä vastustuskykyä infektioita vastaan.

Hyinen avanto on tuonut helpotusta myös selkä-, niska- ja hartiaseudun kipuihin. Lisäksi sen on sanottu vähentävän masentuneisuutta, astmaoireita ja nukahtamisvaikeuksia.

Avantouinti auttaa reumaa ja fibromyalgiaa sairastavia, sillä kylmä lievittää kipua ja rauhoittaa niveltulehdusta. Heinolan reumasairaalasta matkattiin 50-luvulla reellä avantouintipaikalle. Nyt vanha hoitomuoto on jälleen käytössä, kertoo Risto Isomeri Reumasäätiöstä.

Avantouinnin suosio on kasvanut vuosi vuodelta, samoin myös avantouinnin SM-kisojen osanottajamäärä. Vuoden 2011 kisoihin odotellaan jo tuhatta uimaria.

Teksti: Heidi Sommar

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?