Hyppää pääsisältöön

Pikavippiparonit

Pikalainoja tarjoavat yritykset tekevät muhkeita voittoja. Onko rahat hankittu rehellisin keinoin? kysyy MOT.

Suomessa toimii yli 100 pikavippiyritystä. Toistaiseksi kuka tahansa voi perustaa vippifirman. Erillistä lupaa tai rekisteröitymistä ei vaadita. Eduskunta päätti kesäkuussa 2009 laista, joka velvoittaa pikavippifirmat rekisteröitymään. Siirtymäaika oli pitkä, sillä tämän MOT-ohjelman lähetyspäivänä 30.8.2010 vahvistettu laki tuli voimaan vasta joulukuussa 2010. Siitä alkoi puolen vuoden siirtymäaika. Epärehelliset vippiyrittäjät oli siis mahdollista saada siivottua alalta aikaisintaan seuraavana kesänä.

Parhaiten menestyneiden vippiyritysten liikevoitot ovat muhkeita, jopa kymmeniä prosentteja liikevaihdosta. Helppo raha on houkutellut alalle monenkirjavia yrittäjiä, ja surullisen usein pikavippiyrittäjien taustalta löytyy rikostuomioita aiemmasta liiketoiminnasta.

Yllättävän monella pikavippiyrittäjällä on vaikeuksia maksaa omia velkojaan. MOT selvitti vuonna 2010 63 pikavippiyrityksen ja niiden avainhenkilöiden merkinnät ulosottorekisterissä. Lähes joka kolmannelta pikavippiyritykseltä tai yrityksen avainhenkilöltä löytyi epäsuotuisia merkintöjä, kuten verovelkoja, maksamattomia sakkoja tai vakuutusmaksuja.

Vippialalla on tyypillistä, että samalla yrittäjällä on useita vippifirmoja. Pikavippiparoneita on vaikea tavoittaa, ja he eivät suostu haastateltaviksi.

Suomen pikavippimarkkinoilla toimii useita virolaisia yrityksiä. Myös monen suomalaisen vippifirman jäljet johtavat Viroon. MOT kävi myös Tallinnassa tutkimassa asiaa.

Suomen laki kieltää koronkiskonnan eli taloudellisen edun hankkimisen toisen ahdinkoa hyväksikäyttäen. Yhtään pikavippiyrittäjää ei ole vielä tuomittu koronkiskonnasta. Poliisi kuitenkin tutkii kolmea yritystä Kuluttajaviraston pyynnöstä.

Seuraavana vuonna keskustelua käytiin A-talkissa. Vieraina olivat OPR-Vakuus Oy:n toimitusjohtaja Richard Rosenius, Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario, kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja sekä Kontanto Oy:n toimitusjohtaja Jari Hytönen.

Keskustelu kävi ajoittain kuumana varsinkin Sarion ja Roseniuksen välillä. Sario haastoi pikavippitoimijoita varsinkin heidän mainonnan eettisyydestään ja Rosenius puolusti koko alaa, verraten sen toimintaa pankkien luotoitukseen.

Kataja kertoi ajavansa suuria tiukennuksia pikavippifirmoja koskeviin lakeihin ja noita tiukennuksia tulikin vuonna 2013, jolloin luotonantajien velvollisuudeksi tuli selvittää asiakkaiden taloudellinen asema entistä tarkemmin ja pienlainoille asetettiin korkokatto. Lainmuutosten seurauksena pikavippien antamisen kannattavuus romahti ja suuri osa niitä antavista yrityksistä katosi markkinoilta.

Teksti: MOT-toimitus ja Juhana Säilynoja

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto