Hyppää pääsisältöön

Pikavippiparonit

Pikalainoja tarjoavat yritykset tekevät muhkeita voittoja. Onko rahat hankittu rehellisin keinoin? kysyy MOT.

Suomessa toimii yli 100 pikavippiyritystä. Toistaiseksi kuka tahansa voi perustaa vippifirman. Erillistä lupaa tai rekisteröitymistä ei vaadita. Eduskunta päätti kesäkuussa 2009 laista, joka velvoittaa pikavippifirmat rekisteröitymään. Siirtymäaika oli pitkä, sillä tämän MOT-ohjelman lähetyspäivänä 30.8.2010 vahvistettu laki tuli voimaan vasta joulukuussa 2010. Siitä alkoi puolen vuoden siirtymäaika. Epärehelliset vippiyrittäjät oli siis mahdollista saada siivottua alalta aikaisintaan seuraavana kesänä.

Parhaiten menestyneiden vippiyritysten liikevoitot ovat muhkeita, jopa kymmeniä prosentteja liikevaihdosta. Helppo raha on houkutellut alalle monenkirjavia yrittäjiä, ja surullisen usein pikavippiyrittäjien taustalta löytyy rikostuomioita aiemmasta liiketoiminnasta.

Yllättävän monella pikavippiyrittäjällä on vaikeuksia maksaa omia velkojaan. MOT selvitti vuonna 2010 63 pikavippiyrityksen ja niiden avainhenkilöiden merkinnät ulosottorekisterissä. Lähes joka kolmannelta pikavippiyritykseltä tai yrityksen avainhenkilöltä löytyi epäsuotuisia merkintöjä, kuten verovelkoja, maksamattomia sakkoja tai vakuutusmaksuja.

Vippialalla on tyypillistä, että samalla yrittäjällä on useita vippifirmoja. Pikavippiparoneita on vaikea tavoittaa, ja he eivät suostu haastateltaviksi.

Suomen pikavippimarkkinoilla toimii useita virolaisia yrityksiä. Myös monen suomalaisen vippifirman jäljet johtavat Viroon. MOT kävi myös Tallinnassa tutkimassa asiaa.

Suomen laki kieltää koronkiskonnan eli taloudellisen edun hankkimisen toisen ahdinkoa hyväksikäyttäen. Yhtään pikavippiyrittäjää ei ole vielä tuomittu koronkiskonnasta. Poliisi kuitenkin tutkii kolmea yritystä Kuluttajaviraston pyynnöstä.

Seuraavana vuonna keskustelua käytiin A-talkissa. Vieraina olivat OPR-Vakuus Oy:n toimitusjohtaja Richard Rosenius, Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario, kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja sekä Kontanto Oy:n toimitusjohtaja Jari Hytönen.

Keskustelu kävi ajoittain kuumana varsinkin Sarion ja Roseniuksen välillä. Sario haastoi pikavippitoimijoita varsinkin heidän mainonnan eettisyydestään ja Rosenius puolusti koko alaa, verraten sen toimintaa pankkien luotoitukseen.

Kataja kertoi ajavansa suuria tiukennuksia pikavippifirmoja koskeviin lakeihin ja noita tiukennuksia tulikin vuonna 2013, jolloin luotonantajien velvollisuudeksi tuli selvittää asiakkaiden taloudellinen asema entistä tarkemmin ja pienlainoille asetettiin korkokatto. Lainmuutosten seurauksena pikavippien antamisen kannattavuus romahti ja suuri osa niitä antavista yrityksistä katosi markkinoilta.

Teksti: MOT-toimitus ja Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto