Hyppää pääsisältöön

Pikavippiparonit

Pikalainoja tarjoavat yritykset tekevät muhkeita voittoja. Onko rahat hankittu rehellisin keinoin? kysyy MOT.

Suomessa toimii yli 100 pikavippiyritystä. Toistaiseksi kuka tahansa voi perustaa vippifirman. Erillistä lupaa tai rekisteröitymistä ei vaadita. Eduskunta päätti kesäkuussa 2009 laista, joka velvoittaa pikavippifirmat rekisteröitymään. Siirtymäaika oli pitkä, sillä tämän MOT-ohjelman lähetyspäivänä 30.8.2010 vahvistettu laki tuli voimaan vasta joulukuussa 2010. Siitä alkoi puolen vuoden siirtymäaika. Epärehelliset vippiyrittäjät oli siis mahdollista saada siivottua alalta aikaisintaan seuraavana kesänä.

Parhaiten menestyneiden vippiyritysten liikevoitot ovat muhkeita, jopa kymmeniä prosentteja liikevaihdosta. Helppo raha on houkutellut alalle monenkirjavia yrittäjiä, ja surullisen usein pikavippiyrittäjien taustalta löytyy rikostuomioita aiemmasta liiketoiminnasta.

Yllättävän monella pikavippiyrittäjällä on vaikeuksia maksaa omia velkojaan. MOT selvitti vuonna 2010 63 pikavippiyrityksen ja niiden avainhenkilöiden merkinnät ulosottorekisterissä. Lähes joka kolmannelta pikavippiyritykseltä tai yrityksen avainhenkilöltä löytyi epäsuotuisia merkintöjä, kuten verovelkoja, maksamattomia sakkoja tai vakuutusmaksuja.

Vippialalla on tyypillistä, että samalla yrittäjällä on useita vippifirmoja. Pikavippiparoneita on vaikea tavoittaa, ja he eivät suostu haastateltaviksi.

Suomen pikavippimarkkinoilla toimii useita virolaisia yrityksiä. Myös monen suomalaisen vippifirman jäljet johtavat Viroon. MOT kävi myös Tallinnassa tutkimassa asiaa.

Suomen laki kieltää koronkiskonnan eli taloudellisen edun hankkimisen toisen ahdinkoa hyväksikäyttäen. Yhtään pikavippiyrittäjää ei ole vielä tuomittu koronkiskonnasta. Poliisi kuitenkin tutkii kolmea yritystä Kuluttajaviraston pyynnöstä.

Seuraavana vuonna keskustelua käytiin A-talkissa. Vieraina olivat OPR-Vakuus Oy:n toimitusjohtaja Richard Rosenius, Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario, kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja sekä Kontanto Oy:n toimitusjohtaja Jari Hytönen.

Keskustelu kävi ajoittain kuumana varsinkin Sarion ja Roseniuksen välillä. Sario haastoi pikavippitoimijoita varsinkin heidän mainonnan eettisyydestään ja Rosenius puolusti koko alaa, verraten sen toimintaa pankkien luotoitukseen.

Kataja kertoi ajavansa suuria tiukennuksia pikavippifirmoja koskeviin lakeihin ja noita tiukennuksia tulikin vuonna 2013, jolloin luotonantajien velvollisuudeksi tuli selvittää asiakkaiden taloudellinen asema entistä tarkemmin ja pienlainoille asetettiin korkokatto. Lainmuutosten seurauksena pikavippien antamisen kannattavuus romahti ja suuri osa niitä antavista yrityksistä katosi markkinoilta.

Teksti: MOT-toimitus ja Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto