Hyppää pääsisältöön

Syö, rukoile, rakasta, shoppaa

Vietin marras-joulukuussa 6 viikkoa Thaimaassa Eat, Pray, Love –kirjan teemojen innoittamana.

Tässä onnistuneen matkani ainekset:

Ensimmäinen askel: Syö. En ole eläissäni syönyt niin hyvää ruokaa. Kapisimmastakin katukeittiöstä voi saada sellaisia pöperöitä, että jalat tutisevat. Kunhan pitää huolen, että ruoka on kunnolla kuumennettu ja keittiössä hygieenistä. Khao Phad, Phad Thai, Tom Yam Goong…tämän salakielen taakse kätkeytyy kuulkaas jumalaisia makunautintoja. Puhumattakaan viiden tähden hotellin buffeteista.

Elin kuin roomalaisissa pidoissa konsanaan.

Toinen askel: Rukoile. Halusin imeä vuoden aikana pahasti stressaantuneeseen olemukseeni rauhaa ja seesteisyyttä, joten otin pääni sisään uuden asukin, pienen Buddhan.  Se tietäisi aina miten toimia. Oikealla minälläni on nimittäin tapana mokailla, tumpeloida, juoda liikaa viiniä, ja välillä huutaa pää punaisena miehelleen ja lapselleen. Thai-ihmisten tietynlainen nöyryys ja seestyneisyys juontanee juurensa 83-vuotiaan kuninkaan palvonnan ohella juurikin Buddha-uskonnosta.

Minä rukoilin, Buddha kuunteli.

Kolmas askel: Rakasta. Ei kurahaalareita, ei pikaista tarhaan viemistä ja kiukkuista lasta, väsynyttä äitiä. En ole koskaan ollut paratiisissa, mutta pulikoidessani Kaakkois-Aasian pisimmän uima-altaan samettisessa vedessä tähtitaivaan alla tunsin olevani aika lähellä. Kävimme myös pienissä thaikylissä, jossa kenelläkään ei ollut kiire mihinkään, koska yhteiskunta ei aseta samanlaisia suorituspaineita, kuin meillä länsimaissa. Suurin osa eli kädestä suuhun, mutta jaksoi hymyillä ja olla tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Näin matkallani paljon köyhyyttä, kerjäläisiä ja muuta surkeutta, mutta ainakin me turistit tuomme heille leivän pöytään.

Kun thainainen hieroi osaavilla käsillään kivisiä hartioitani, en muistanut toimiston tai tietokoneen olemassaoloakaan. Kun tunsin itseni välillä tylsistyneeksi, tajusin, että sehän on koko tämän lomahomman juju.

Ideat ja uudet tuulet puhaltavat vain rentoutuneeseen ja rakkaudelle avoimeen mieleen.

Neljäs askel: Shoppaa: Buddha opettaa, että haluaminen tekee ihmisen onnettomaksi, joten päätin olla ostamatta Thaimaasta yhtään turhaa tavaraa. Onnistuinkin, ainakin melkein, sillä ensimmäisenä iltana markkinoilla retkahdin…öö pari kertaa. Pakkohan  minun oli ostaa kolmevuotiaalleni t-paitoja(ja läjän Hello Kitty –krääsää). Hän halusi ne ja kolmevuotiaan tahto on aika taipumaton. Itselleni en hankkinut mitään, jos ei nyt lasketa muutamia halpoja aurinkolaseja ja ihan vain paria silkkitunikaa, muutamaa(kymmentä) t-paitaa, kenkiä, välttämättömiä tuliaisia, paikallisia herkkuja ja turistikrääsää, joita ilman matkalta on tosi kurja palata. Vaikka kaikki oli superhalpaa, jätti sydämeni muutaman lyönnin väliin nähdessäni lopullisen Mastercard-laskuni.

Luojan kiitos minulla ei ole Visaa.

Tulinko seesteisenä takaisin?

Ainakin ruskeana ja monta ostoskassia ja kokemusta rikkaampana. Ja hieman huonoa omaatuntoa potien ajatellessani pelkkien lentojeni jättämää massiivista hiilijalanjälkeä, joka on yhtä paljon kuin yksittäinen kuluttaja saisi tuottaa ilmastopainoa per vuosi. Päänsisäinen Buddhani muistuttelee aika ajoin olemassaolostaan uuden vuoden kynnyksellä.

Kannattaa kokeilla!

Mia Malmi: Syö, juo...

Linkit:

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua