Hyppää pääsisältöön

3 x kohtalona karppaaminen

Johanna Neuvonen ei enää syö valkoista leipää, vaan luottaa karppien keittokirjoihin. Kuva: Linda Lappalainen.

 

Kutistus kahdessa kuukaudessa

Janna, 32, päätti aloittaa karppaamisen muutama kuukausi ennen häitään, koska häämekko oli aavistuksen kireä. Kaksi kuukautta myöhemmin Jannan äiti otti mekkoa saumoista rutkasti sisään – Janna oli kutistunut.

– Hiilareiden määrää viilaamalla voi periaatteessa painaa juuri niin paljon kuin haluaa. Toisaalta kroppa tietää aika hyvin  paljonko sen kuuluu painaa. Esimerkiksi minulla ei ole paino pudonnut grammaakaan, mutta vaatekoko on pienentynyt.

Karppaamisessa on Jannan mielestä monia etuja: ruokavaliota on alkutotuttelun jälkeen helppo seurata, ja insuliinitasoaan hallitsemalla Janna uskoo vähentävänsä riskiä sairastua esimerkiksi diabetekseen. Ruokavalion hyvät puolet näkyvät myös arkipäivässä.

– Karppaamalla energiatasot pysyvät vakaana koko päivän. Minulle ei tule samanlaisia ähkyjä, väsymyksiä tai välipalanhimoa kuin korkeahiilarisella dieetillä. Eikä tarvitse kituttaa nälissään, kun joka aterialla saa syödä itsensä täyteen. Sen lisäksi tiedän, mitä syön. Ruoka on terveellistä ja puhdasta eikä tarvitse mitettiä tuoteselostetta lukiessa, että mitäköhän tuokin aine mahtaa sisältää.

 

Epätoivosta uusiin uomiin

Johanna, 44, on löytänyt karppaamisesta elämäntavan. Vielä puoli vuotta sitten Johanna painoi reilusti enemmän kuin painoindeksi salli, verenpaine oli korkea ja olo surkea. Johanna oli epätoivoinen useiden epäonnistuneiden laihdutuskokeilujen jälkeen, kun hän päätti viimeisenä oljenkortenaan kokeilla terveydelle vaarallisena pitämäänsä karppaamista.

Johannan edelliset dieetit ovat kaatuneet siihen, että muutaman kilon nälkäkuureilla laihdutettuaan hän pikkuhiljaa lihoi kaiken laihduttamansa takaisin ja yleensä vielä muutaman extrakilon päälle. Karppaamisen parhaana puolena Johanna pitää sitä, ettei koko ajan tarvitse olla nälissään.

– Enää en tunne mitään tarvetta kiukutella tai saada nälkäraivareita. Ruoka on täyttävää, puhdasta ja maittavaa, ja siitä tulee kylläinen olo. Silti paino tippuu kuin huomaamatta, vaikka en ole lisännyt edes liikuntaa.

Toukokuun jälkeen Johanna on pudottanut painoa yli 18 kiloa. Johannan miesytävältä kiloja on karissut karppaamalla kaksikymmentä.

Karppaamisen terveysvaikutuksista Johannalla on selvä mielipide: päänsäryt ovat historiaa eikä ruokailujen jälkeen enää väsytä, koska insuliinitaso pysyy vähäisen hiilihydraattimäärän vuoksi tasapainossa. Myös kohonnut verenpaine on laskenut normaalilukemiin.

Kolesterolinsa Johanna aikoo mittauttaa helmikuussa. Monet Johannan tutuista karppareista ovat kertoneet hyvän kolesterolin nousseen suhteessa huonoon karppaamisen aloittamisen jälkeen, mutta Johanna aikoo odottaa omia tuloksiaan ennen johtopäätösten tekemistä.

 

Sahaamista ees taas

Jarkko
, 33, oli muutamia vuosia sitten työmatkalla Miamissa. Lounailla varsin hoikka kollega söi kerta toisensa perään pihviä ja salaattia ja kertoi laihtuneensa Atkinsin opeilla kymmeniä kiloja. Hotellissa Jarkko katsoi peiliin "syvän inhon vallassa" ja päätti kokeilla karppaamista itsekin.

– Tiputin hiilihydraattimäärän 20 grammaan päivässä, ja muutaman päivän jälkeen paino alkoi pudota. Neljässä kuukaudessa katosi yli 20 kiloa.

Jarkko pääsi äkkiä karppaamisesta jyvälle ja hiilihydraattien laskeminen automatisoitui jo parin viikon jälkeen. Sen jälkeen hän söi lounailla pääasiassa lihaa ja salaattia, illalla kotona esimerkiksi salaattia, juustoa ja makkaraa.

– Karppauksen aikana ei koskaan vaivaa nälkä eikä silloin ole myöskään tarvetta napostella. Ainoat todella vaikeat hetket olivat ne, kun haistoin tuoreen leivän tai join kovaan janoon esimerkiksi desin verran tuoremehua. Juomista oli lähes mahdotonta lopettaa, kun keho käski kiskomaan koko purkillisen sokerilientä.

Jarkko lopetti karppauksen päästyään tavoitepainoonsa noin viisi kuukautta ruokavalion muuttamisesta. Vuotta myöhemmin puolet painosta oli tullut takaisin.

– Karppauksen haittapuoli on se, että lopettamisen jälkeen painoa alkaa tulla todella helposti takaisin. Olen kolmesti pudottanut painoa, ja joka kerta se on alkanut puskea takaisin. Tämä on tällaista sahaamista edestakaisin. Elämäntapojen muutos ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella.

Uuden vuoden jälkeen Jarkko suunnittelee aloittavansa karppaamisen uudestaan.

 

Rakkaus ruokaan ja rasva

Johanna ja Jarkko ovat niin kutsuttuja keto-karppeja eli he syövät vain noin 20 grammaa hiilihydraatteja päivässä. Keho on tällöin ketoositilassa eli keho kuluttaa rasvaa kudoksista. Jannan linja on  maltillisempi, sillä liian alhainen hiilihydraattien määrä vie häneltä yöunet. Janna syö noin 30 - 60 grammaa hiilihydraatteja päivässä.

Karppaajan ruokavalio perustuu siihen, että keho saa rasvoja, mutta ei liikaa hiilihydraatteja. Esimerkiksi luonnonrasvoja, vihreitä vihanneksia, kalaa, lihaa, kanaa ja kananmunaa karppaaja saa syödä vapaasti. Johannan perusaamiainen sisältää kananmunaa ja pekonia voissa paistettuna. Johannan mielestä karppaamisessa on tärkeää nimenomaan se, että kehon pääenergia tulee rasvasta, vaikka karppaamisen aloitettuaan Johanna on rakastunut myös salaatteihin ja kaaliin. Pastat, perunat, hedelmät, karkit ja sipsit Johanna on poistanut ruokalistalta kokonaan. Uusi ruokavalio on opiskelijalle halpa, kun leipään tai herkkuihin ei kulu entisen lailla rahaa.

Jarkolle ruoka on aina ollut tärkeä asia. Vaikka hiilihydraateista luopuminen teki tiukkaa, Jarkko sai samalla vapauden lisätä aterioihin esimerkiksi juustoja ja muita rasvaisia ruoka-aineita.

– Jos ruoka on kovin tärkeä, kuten minulle, pitää muistaa, että hiilareista luopumalla saa tilalle valita rasvaisia ruokia. Ei kuitenkaan kannata huijataa itseään ja kuvitella, että laihduttuasi voisit palata takaisin entisiin tottumuksiin.

Karppaaminen on herättänyt paljon tieteellistä keskustelua siitä, onko se terveellistä vai ei. Johannan ystävän mielestä syöminen vain pari kertaa päivässä ei ole tervettä. Jannan tuttavat puolestaan pelottelevat sydän- ja verisuonitaudeilla.

Saan kyllä usein kuulla kommentteja siitä, kuinka rasvan määrä kuulemma vielä tappaa minut, ja joissakin paikoissa joudun tappelemaan valitsemani ruokavalion puolesta.
Saan kyllä usein kuulla kommentteja siitä, kuinka rasvan määrä kuulemma vielä tappaa minut, ja joissakin paikoissa joudun tappelemaan valitsemani ruokavalion puolesta. Itse uskon, että räjähtäneet paino-ongelmat, diabetes, syövät ja sydänsairaudet liittyvät liikoihin hiilareihin ja liian vähiin rasvoihin, jotka ovat tärkeitä aineita esimerkiksi sydämelle ja aivoille. Ja tutkimuksetkin antavat viitettä tähän suuntaan.

 

Vieras on hyvä ja maistaa vähän!

Kyläileminen on Jannan mielestä joskus hankalaa, sillä ainakin Suomessa pitopöytä on karppaajan painajainen. Pullat, pasteijat ja piirakat on mahdollista valmistaa myös karppaajien omilla ohjeilla, mutta harva isäntä on huomannut ottaa tällasta vaihtoehtoa huomioon.

- Itseäni ei haittaisi olla kylässä syömättä mitään, mutta se on kova paikka isäntäväelle, jos ei vieras ota sitä, mitä annetaan. Yleensä syön kohteliaisuudesta ainakin vähän, mutta esimerkiksi kotona kieltäydyn jättämästä ruokavaliotani, ja vanhempani stressaantuvat siitä.

Janna ei usko itse palavaansa enää runsaasti hiilihydraatteja sisältävään ruokavalioon.

- Kertaakaan en ole katunut ruokavalioni muutosta. Mutta nyt jo mietityttää, että miten käy tulevaisuudessa, jos saamme mieheni kanssa karppilapsia. Miten vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaminen onnistuu päivähoidossa ja koulussa, jos niin sanottu virallinen terveellinen linja on näin tiukka kuin nykyään? Itse kun en usko halvan, runsashiilihydraattisen ruokavalion olevan lapsille lainkaan hyväksi. Onneksi tuo kysymys ei ole vielä ajankohtainen.

Linkit:

Toimittaja Linda Lappalainen

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Terveys

  • "Helvetillinen kipu, maailman paras palkinto" – Kerro synnytyskokemuksesi

    Akuutin synnytyskysely

    Oliko synnytys ja kivut kamalinta ikinä, helppo pullautus vai jotain siltä väliltä? Miten sun synnytys meni? Akuutissa käsitellään syksyn aikana synnytyskipua ja synnytyksestä palautumista. Kokemuksesi ja tuntemuksesi ovat meille tärkeitä, jotta saamme naisten oman äänen kuuluviin.

  • Piikkikammo varjosti Sannan raskautta: "Selvisin hormonipistoksista tukihenkilön avulla"

    Piikkikammoa voi helpottaa moni eri tavoin.

    Sannan elämää on lapsuudesta asti haitannut järjellä selittämätön ilmiö – piikkikammo. Raskaaksi tuleminen oli Sannalle yhtä piinaa. Joka kymmenes suomalainen kärsii jostakin pelosta niin, että se haittaa elämää tai toimintakykyä. Voiko fobiasta koskaan päästä lopullisesti eroon? Lue myös altistushoidon pienet askeleet.

  • Uusi hoitomuoto voi mullistaa leukemian hoidon – kantasolusiirtoihin enemmän mahdollisuuksia

    Uusi kantasolusiirtohoito haastaa perinteisen menetelmän.

    Uusi lupaava haploidenttinen kantasolusiirtohoito mahdollistaa lähisukulaisen kantasolusiirteen käytön esimerkiksi leukemiapotilaalle, vaikka siirteen yhteensopivuus olisikin potilaan kanssa vain puolet toivotusta täydellisesti sopivasta siirteestä. Perinteisillä kantasolusiirtomenetelmillä tämä ei ole ollut mahdollista vaikeiden hylkimisreaktioiden vuoksi.

  • Lenni-pojan leukemian hoito tähtää kantasolusiirtoon: “Sopiva kudostyyppi voi löytyä keneltä tahansa”

    Kantasolusiirto mahdollistaisi Lennin pysyvän paranemisen.

    Leukemiaa sairastavan 7-vuotiaan Lenni Korhosen syöpähoitojen tähtäin on kantasolusiirrossa. Siirto on pysyvää paranemista tavoitteleva hoito, jonka mahdollistaja voi olla kuka tahansa terve, alle 40-vuotias luovuttajarekisteriin liittynyt henkilö. Henkilö, jolla on kudostyyppi kohdillaan ja ennen kaikkea halu auttaa.

  • Tiesitkö tämän B12-vitamiinista?

    B12 on aivoille ja hermostolle välttämätön vitamiini.

    B12 on aivoille ja hermostolle välttämätön vitamiini. Sen puutostila voi johtaa vakaviin oireisiin, kuten anemia tai tuntoaistin ja muistin häiriöt. Useimmat meistä saavat B12-vitamiinia riittävästi ravinnosta, mutta riskiryhmään kuuluvat ennen kaikkea ikääntyneet ja vegaanit.

  • “Isän itsemurha opetti, ettei mielenterveyttä voi pitää itsestäänselvyytenä”

    Isän itsemurha oli Katja Savilaksolle suuri shokki.

    “Isä rakastaa sinua” olivat sanat, joilla Katja Savilakson isä saatteli 15-vuotiaan tyttärensä viikonloppureissuun. Kun Katja palasi kotiin, oli isä päättänyt elämänsä. Nuoren tytön elämään jäi suunnaton suru, lohduttomuus ja monta kysymystä. Nyt 22 vuotta myöhemmin nainen toivoo, että yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen auttaisivat itsemurhaa harkitsevan huomaamaan, että toivoa ja apua on saatavilla.

  • Voi ei, taas täitä! Osaatko toimia oikein? Testaa tietosi

    Täitesti - taas kutisee. Osaatko toimia oikein?

    Taas on SE aika vuodesta – täit ovat täällä. Kouluissa ja päiväkodeissa näille vikkelille vieraille on tarjolla melkoiset ruoka-apajat, kun lapset touhuavat päät yhdessä tai pelaavat kaverin kanssa esimerkiksi puhelimilla. Täiden häätäminen kannattaa tehdä huolella. Testaa tietosi ja lue samalla infektiolääkärin ohjeet.

  • Voivatko oikomiskojeet aiheuttaa äännevirheitä?

    Miten oikomiskojeet vaikuttavat lapsen puheen kehitykseen?

    Jo ennen kouluikää moni lapsi saa suuhunsa jonkin oikomiskojeen hyvän purukaluston ja kunnollisen purennan tukemiseksi. Kun lapsen suuhun ilmestyy ylimääräinen laite, voi puhe puuroutua. Miten selkeät ärrät ja ässät sekä hyvä purenta ja kaunis hammasrivistö saadaan mahtumaan samaan suuhun? Entä mitä tapahtuu puuroutuneelle puheelle, kun hoito päättyy?

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.