Hyppää pääsisältöön

Kokki Kolmonen syö seisovasta pöydästä

Jaakko Kolmonen tutustuu Suomen ja Ruotsin väliä liikennöivän autolautan seisovaan pöytään ja ohjeistaa kuinka noutopöydästä tulee syödä.

Ruotsinlaivojen notkuvat noutopöydät ovat jäänet monelle suomalaiselle mieleen lapsuuden risteilymatkoilta. Edelleen seisovaan pöytään pääsy on monelle laivamatkan kohokohta, vuodesta toiseen pöydän antimet innostavat laivamatkustajia ahmimaan itsensä ähkyyn asti.

Ohjelman aluksi laivan kokit ja kylmäköt esittelevät seisovaan pöytään kuuluvia herkkuja ja valmistavat ne nälkäiselle risteilyväelle tarjoiltaviksi.

Kun laivan noutopöytään päästään saattavat jotkut olla niin lomatunnelmissa että käytöstavat unohtuvat. Laivan hovimestari Tom Lindholm kertoo oikeaoppisesta noutopöytäetiketistä ja siitä miten seisovassa pöydässä ei pidä syödä.

Yksi hyvin yleinen virhe tapahtuu lähes aina ruotsinlaivojen noutopöydissä: ihmiset tuuppivat ja tönivät ja sääntäävät kuin karjalauma ruuan kimppuun. Kannattaa kuitenkin rauhassa istua ensin omaan pöytään, sillä seisovasta pöydästä ei ruoka lopu kesken.

Tietolaatikko

Seisova pöytä eli noutopöytä tarkoittaa ruoan tarjoilutapaa, jossa jokainen noutaa itse ruokansa ja juomansa. Noutopöydässä voi olla tarjolla kylmiä ja lämpimiä ruokia sekä jälkiruokia

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto