Hyppää pääsisältöön

36 000 päivää Oulussa kertoi kaupungin elämänkaaren

100 vuotta, noin 36 000 päivää, on mielenkiintoinen jakso ihmisen ja miksei kaupunginkin historiassa. Harva ihminen saavuttaa sadan vuoden iän. Kaupungille se on ajallisesti vähän, kaupungin tapahtumille ei.

Vanhimmat valokuvat Oulusta ovat 1860-luvulta. Ina Liljeqvist oli kaupungin tunnetuin valokuvaaja aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Dokumenttifilmissä "36000 päivää Oulussa" vanhoja valokuvia vertaillaan vuoden 1969 tilanteeseen.

Kuvausryhmä meni samoille paikoille, hankkiutui samoihin kuvakulmiin kuin valokuvaaja lähes 100 vuotta sitten. Tiedämme mitä tapahtuu vanhenevalle ihmiselle, mutta mitä tapahtuu kaupungille?

Oulun yliopiston arkkitehtuurin laitoksen asemakaavaprofessori Esko Järventaus kertoo ohjelmassa Oulusta merikaupunkina. Ajan kulkua kuvailevan äänitaustan on luonut äänittäjä Seppo Vakkuri.

Teksti: Eeli Aalto & Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Oulun väkiluku oli 1800-luvun puolivälin aikoihin alle 7000 henkeä. Vuosisadan alku oli ollut hankala. Siihen mahtuivat sodasta toipuminen ja kaupungin täydellinen hävitys vuonna 1822. Kauppalaivasto kuitenkin kasvoi 1840- ja 1850-luvuilla yhdeksi maan suurimmista. Oulun porvarit ryhtyivät ruukkiyrityksiin Kainuussa ja valtasivat koko Pohjois-Suomen sahateollisuuden.
Taiteiden alalla ainoa huomionarvoinen tapaus oli, että raatimies Westerlund perusti Oulun teatterin. Uskonnollisessa suhteessa elettiin 1700-luvun pietismin varassa. Oululaisten huomio oli kiinnittynyt kauppaan ja merenkulkuun.
Oulu sai uusia asukkaita suureksi osaksi naapuripitäjistä Limingasta, Lumijoelta, Hailuodosta, Tyrnävältä, Muhokselta, Kempeleestä, Oulunsalosta, Temmekseltä, Haukiputaalta ja Oulun maaseurakunnasta. Monipuolistunut teollisuus ja rautatien tulo tuottivat kaupunkiin lisää väkeä. Asuntopula oli valtava, vuokrat kalliita. Yhdessä huoneessa asui keskimäärin 3,6 henkilöä.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto