Hyppää pääsisältöön

Samojedien tutkija ja itsenäisyysmies Kai Donner

Kai Donner (1888-1935) teki tutkimusmatkoja Siperiaan vuodesta 1911. Maailmansodan alettua vuonna 1914 tiedemies omistautui Suomen itsenäisyysliikkeelle ja toimi Mannerheimin luottomiehenä.

Tietolaatikko

Kai Donner, s. 1.4.1888 Helsinki, k. 12.2.1935 Helsinki.

Vanhemmat: Sanskritin ja vertailevan kielentutkimuksen professori, senaattori Otto Donner ja Wilhelmine (Minette) Sofia Charlotta Munck.

Tuotantoa:
Über die anlautenden labialen Spiranten und Verschlusslaute im Samojedischen und Uralischen (1920)
H. Paasonens ostjakisches wörterbuch nach den dialekten an der Konda und am Jugan (1926)
Ethnological notes about the Yenisey-Ostyak (in the Turukhansk Region) (1933)
Siperian samojedien keskuudessa vuosina 1911 - 1913 ja 1914 (1915)
Siperia: elämä ja etnisyys (1933)
Sotamarsalkka, vapaaherra Mannerheim (1934)

Kai Donnerin teoksia on käännetty saksaksi ja ranskaksi

Kunnianosoitukset:
Vapaudenristi 2 mk., Vapaudenristi 4 mk., Vapaussodan mm. Preussin rautaristi 2, Preussin Punaisen Ristin m. 2.

Kieli- ja kansatieteilijä Kai Donner matkusti Siperiaan tutkimaan suomensukuisten samojedikansojen kieliä ja tapoja.

Nuori tiedemies saavutti samojedien luottamuksen mukautumalla heidän elintapoihinsa. Hän keräsi aineistoa erityisesti kahdesta samojedikielestä, selkupista ja kamassista.

Donner pääsi perille myös šamanismin salaisuuksista sekä tuotti merkittäviä valokuva- ja esinekokoelmia.

Ensimmäinen Siperian kierros 1911 - 1913 kesti yli 20 kuukautta. Toiselle tutkimusmatkalleen Donner lähti kesällä 1914.

Matka katkesi maailmansodan syttymiseen. Donner palasi Suomeen lokakuussa 1914 ja omistautui luottamustehtäville Suomen itsenäisyysliikkeessä sekä johtotehtäville suojeluskunnassa. Poliittisena vaikuttajana hän kuului Mannerheimin lähipiiriin.

Kielitieteellisten ja etnohistoriallisten tutkimusten ohella Donner julkaisi muun muassa matkakirjan Siperian samojedien keskuudessa (1915). Hänen vuonna 1934 ilmestynyt teoksensa Sotamarsalkka, vapaaherra Mannerheim oli ensimmäinen Mannerheimista kertova kirja.

Kai Donnerin elämäntyötä on tehnyt tunnetuksi hänen nuorin poikansa, kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Jörn Donner.

Teksti: Rita Landström

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto