Hyppää pääsisältöön

Samojedien tutkija ja itsenäisyysmies Kai Donner

Kai Donner (1888-1935) teki tutkimusmatkoja Siperiaan vuodesta 1911. Maailmansodan alettua vuonna 1914 tiedemies omistautui Suomen itsenäisyysliikkeelle ja toimi Mannerheimin luottomiehenä.

Tietolaatikko

Kai Donner, s. 1.4.1888 Helsinki, k. 12.2.1935 Helsinki.

Vanhemmat: Sanskritin ja vertailevan kielentutkimuksen professori, senaattori Otto Donner ja Wilhelmine (Minette) Sofia Charlotta Munck.

Tuotantoa:
Über die anlautenden labialen Spiranten und Verschlusslaute im Samojedischen und Uralischen (1920)
H. Paasonens ostjakisches wörterbuch nach den dialekten an der Konda und am Jugan (1926)
Ethnological notes about the Yenisey-Ostyak (in the Turukhansk Region) (1933)
Siperian samojedien keskuudessa vuosina 1911 - 1913 ja 1914 (1915)
Siperia: elämä ja etnisyys (1933)
Sotamarsalkka, vapaaherra Mannerheim (1934)

Kai Donnerin teoksia on käännetty saksaksi ja ranskaksi

Kunnianosoitukset:
Vapaudenristi 2 mk., Vapaudenristi 4 mk., Vapaussodan mm. Preussin rautaristi 2, Preussin Punaisen Ristin m. 2.

Kieli- ja kansatieteilijä Kai Donner matkusti Siperiaan tutkimaan suomensukuisten samojedikansojen kieliä ja tapoja.

Nuori tiedemies saavutti samojedien luottamuksen mukautumalla heidän elintapoihinsa. Hän keräsi aineistoa erityisesti kahdesta samojedikielestä, selkupista ja kamassista.

Donner pääsi perille myös šamanismin salaisuuksista sekä tuotti merkittäviä valokuva- ja esinekokoelmia.

Ensimmäinen Siperian kierros 1911 - 1913 kesti yli 20 kuukautta. Toiselle tutkimusmatkalleen Donner lähti kesällä 1914.

Matka katkesi maailmansodan syttymiseen. Donner palasi Suomeen lokakuussa 1914 ja omistautui luottamustehtäville Suomen itsenäisyysliikkeessä sekä johtotehtäville suojeluskunnassa. Poliittisena vaikuttajana hän kuului Mannerheimin lähipiiriin.

Kielitieteellisten ja etnohistoriallisten tutkimusten ohella Donner julkaisi muun muassa matkakirjan Siperian samojedien keskuudessa (1915). Hänen vuonna 1934 ilmestynyt teoksensa Sotamarsalkka, vapaaherra Mannerheim oli ensimmäinen Mannerheimista kertova kirja.

Kai Donnerin elämäntyötä on tehnyt tunnetuksi hänen nuorin poikansa, kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Jörn Donner.

Teksti: Rita Landström

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto