Hyppää pääsisältöön

Haka-kerho tarjosi biljardia, piirileikkiä ja rock and rollia

"Vetääkseen nuorisoa kaduilta parempiin harrastuksiin ojentaa yhteiskunta nuorisolle auttavaa kättään", toteaa Haka-kerhosta kertova lyhytfilmi. "Täällä ei nuorisoa hyssytellä olemaan hiljaa, vaan rajumpikin tunteenilmaus saa vapaasti purkautua."

Hakaniemessä, Siltasaarenkatu 6:ssa vuonna 1957 aloittanut Haka-kerho oli pääkaupungin ensimmäinen kunnallinen nuorisokahvila.

Se tarjosi työläiskaupunginosan nuorisolle ajanvietteeksi mm. pelejä, järjestöjen ohjelmaa, tanssia, piirileikkiä ja erilaisia musiikkitapahtumia. Mutta kerhossa saattoi myös pelkästään oleilla, seurustella ja lipittää limsaa.

Vuonna 1959 Haka-kerhossa oli 3500 jäsentä. Sisään mahtui kerralla 200 nuorta. Kerho oli avoinna joka arki-ilta. Apu-lehden mukaan sen edustalla "kiemurtelee illasta iltaan joukko nahkatakkeja ja heidän piukkapöksyisiä pimujaan".

Nuorisoyhtyeet esiintyivät Haka-kerhossa vastineeksi harjoittelutilan käytöstä. Useimmat kokoonpanot harrastivat jazzia, mutta klubista tuli myös Suomen orastavan rock and roll -kulttuurin kehto.

Haka-kerhossa esiintyivät mm. Jorma Kaleniuksen Rock Devils, Timo Jämsen, Rock-Jerry ja Rauno Rissasen Rauskin Rockets -yhtye (kaksi viimemainittua nähdään vuoden 1960 filmissä) sekä monet iskelmän ammattilaiset, kuten Laila Kinnunen ja Onni Gideon yhtyeineen. Musiikkialan edustajat luennoivat nahkatakkiselle yleisölle mm. iskelmämusiikin, jazzin ja trumpetinsoiton vaiheista.

Haka-kerhosta radioitiin tanssiaisia ja muitakin nuorille suunnattuja ohjelmia. Vuonna 1961 Kaarle Nordenstrengin juontamassa Tiistaipalaveri-nuortenohjelmassa keskusteltiin mm. tupakanpoltosta, voimistelusta ja twististä. Vieraana oli nuorisolaulaja Lasse Liemola.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto