Hyppää pääsisältöön

Koivulahden lento-onnettomuus

Tammikuun 3. päivänä vuonna 1961 Kokkolasta Vaasaan matkalla ollut Aero Oy:n DC-3 matkustajalentokone syöksyi maahan Mustasaaressa sijaitsevan Koivulahden alueella. Turmassa sai surmansa 22 matkustajaa ja kolmihenkinen miehistö.

Lennonjohtaja Soini kertoo haastattelussa lähdön tapahtuneen Kruunupyystä kello 7.16 hieman myöhästyneenä. Kaikki meni normaalisti. Noin viisi minuuttia startin jälkeen oli viimeinen yhteys koneeseen, joka siirtyi Vaasan aluelennonjohdon alaisuuteen.Kone putosi maahan pian sen jälkeen, kun koneen lentäjä oli ilmoittanut kaiken olevan kunnossa. Onnettomuustieto tuli hieman klo 8 jälkeen.

Tutkimuksissa ilmeni, että liian matalalla lentänyt kone oli joutunut syöksyyn ilmeisesti ohjaajan virheen takia eikä sitä oltu saatu palaamaan takaisin lentoreitille. Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan koneen päällikkö ja perämies olivat onnettomuuden aikaan juovuksissa. Lentoperämiehen veressä oli alkoholia 1,63 promillea ja lentokapteenin 2,0. Ylikonstaapeli Kohijoki kertoo haastattelussa lohduttomasta näystä tullessaan onnettomuuspaikalle: kukaan ei ehtinyt pelastautua, matkustajien ruumiita lojui kivikossa ja palaneen DC-3:n hylyssä.

Koivulahden puukirkossa pidettiin loppiaispäivänä uhrien muistolle hartaustilaisuus, jonne saapui omaisten lisäksi muun muassa ylintä johtoa ja Aeron Vaasan virkailijoita. Tilaisuus oli pääosin ruotsinkielinen, mutta kirkkoherra Åke Bergman luki suomeksi Johanneksen evankeliumia.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto