Hyppää pääsisältöön

Jatkuva stressi on myrkkyä – varsinkin miehelle!

Psyykkisesti kuormittuneet ihmiset saavat paljon muita helpommin sydän- ja verisuonitauteja tai 2-tyypin diabeteksen. Erityisesti tämä koskee miehiä ja aivan erityisesti yksineläviä, tupakoivia, stressaantuneita miehiä. Kyse ei ole huonommista elämäntavoista, vaan osin tuntemattomasta ”psykoimmunologisesta” mekanismista: stressi muun muassa nostaa veren tulehdusarvoja, mikä edistää tautien käynnistymistä.

- Kyllä minutkin yllätti, että psyykkisen kuormittuneisuuden merkitys on näin suuri. Tupakasta on varoitettu, aivan oikein, vuosikaudet, mutta tämän aineiston mukaan psyykkinen kuormittuneisuus on aivan yhtä vakava terveysuhka kuin tupakka! päivittelee terveyskeskuslääkäri Pekka Puustinen, joka väittelee psyykkisen kuormituksen merkityksestä kansansairauksien taustalla lähiaikoina.

Puustinen on tehnyt työtä Viitasaaren ja nyt Kuopion kaupungin terveysasemilla. Arjen vastaanotoilla hän teki huomion, että ahdistuneet ja stressaantuneet ihmisparat saivat huolistaan palkaksi vielä jonkun vakavan sairauden. Vajaan tuhannen ihmisen väestöpohjaisesta, lähes 15 vuotta kestäneestä seurantatutkimuksesta Pieksämäen seudulta hän on voinut kerätä aineiston, joka vahvistaa lähes dramaattisesti tämän huomion:

YLE Akuutti- Kun olet pitkään psyykkisesti kuormittunut, sinulla on selvästi isompi riski sairastua erilaisiin tauteihin. Vaikka stressistä on puhuttu, niin on tämä silti kovasti varjoon jäänyt osa-alue, johon on nyt kiinnitettävä paljon enemmän huomiota. Mutta kyllä tavallinen terveyskeskuksen lääkäri tuntee suurta neuvottomuutta tämän tehtävän edessä. Sen käsittely vaatii paljon laajempaa piiriä, kuin tämä vastaanottohuone!

Pekka Puustisen mielestä syrjäytymisen aiheuttamaan raskaaseen iskuun ihmisen terveydelle olisi tämänkin tutkimuksen jälkeen kiinnitettävä paljon enemmän huomiota. Pitkäaikaistyöttömien terveys on tehtyjen selvitysten mukaan selvästi muuta väestöä heikompi, ja jos kohta viidennes kansasta on jäämässä aktiivisten työmarkkinoiden ulkopuolelle, on siitä linjavalinnasta myös kannettava vastuu. Ainakin 3. sektorin työllistämistoimille olisi annettava kaikki mahdollinen tuki eikä heikentää niitä, kuten nyt uhkaa tapahtua.

- Muuten meillä on edessä mun mielestä niin iso lasku, ettei me yhteiskuntana selvitä siitä. Puhumattakaan siitä, miten isosta inhimillisestä tragediasta on kyse.

Koska syrjäytyminen ja psyykkinen stressi iskee nimenomaan mieheen, on houkuttelevaa ajatella, että Venäjällä toteutunut raju miesten ja naisten odotettavissa olevan eliniän erkaantuminen toisistaan johtuu osin tästä mystisestä psykostressistä eikä vain vodkasta ja tupakasta, joita naiset siellä nauttivat edelleen huomattavasti miehiä kohtuullisemmin:

-En usko, että menee paljonkaan metsään, jos arvaa, että sielläkin stressitasot ovat korkealla. Työttömyys on suurta ja miehet hakevat paikkaansa muuttuneessa yhteiskunnassa. Ja jos kulttuuri on sielläkin se, että näistä asioista ei paljon huudella, on kasassa aika tappava yhdistelmä.

Puhe suojaa naista?

YLE AkuuttiPekka Puustisen aineiston keräsi alun perin Pieksämäen seudulla professori Mauno Vanhala luodessaan 2-tyypin diabetesta edeltävän metabolisen oireyhtymän käsitettä ja kriteerejä 90-luvulla. Vanhala aavisti jo tuolloin mielialatekijöiden vahvan osuuden sairastumisten taustalla ja otti verinäytteiden, verenpaineiden, rasvojen ja monien muiden näytteiden lisäksi onneksi ”näytteet” myös psyykkisestä stressistä 12 kysymyksen GHQ -mittarilla. Arvokkaaksi aineiston tekee, että kyse on väestöpohjaisesta tutkimuksesta, johon on kutsuttu seudun kaikki 35 - 55 -vuotiaat. Nyt kun tietoa alkaa kertyä muun muassa kuolinrekisteristä, päästään yleisimpien kansansairauksiemme syntytarinoita hahmottamaan entistä tarkemmin.

- Keski-ikäisillä, psyykkisesti kuormittuneilla miehillä on yli 40 % suurempi riski sairastua 10 vuoden aikana sydän- ja verisuonitauteihin kuin kuormittumattomilla. Naisilla samaa yhteyttä ei todettu. Metabolisen oireyhtymän, jossa siis yhdistyy korkea verenpaine, korkeat kolestrolit ja verensokerit sekä vatsakkuus, he saivat 6,5 vuoden seuranta-aikana 80 % suuremmalla riskillä. Psyykkisesti kuormittuneen riski kuolla jo keski-ikäisenä on 2,5 -kertainen ja jos sekoittavat tekijät otetaan huomioon, yli kaksinkertainen, Pekka Puustinen summaa tutkimuksen keskeisen tiedon.

Millä tavalla stressi tappaa, sitä ei aivan varmasti voida sanoa. Se tiedetään, että stressi nostaa huomattavasti veressä stressihormoni kortisolin ja tulehdusta ilmaisevan crp- merkkiaineen tasoja. Oikeastaan jokaisessa kansansairaudessa masennusta myöten veren tulehdusarvot ovat hiukan koholla ja esimerkiksi sepelvaltimotaudissa koronaarikäytävissä on tulehdustila. Suoran tulehdus-selityksen haastaa kuitenkin se, että stressaantuneilla naisillakin olivat tulehdusarvot koholla, mutta he eivät sairastuneet juurikaan muita naisia yleisemmin sepelvaltimotautiin.

Kyse on ilmeisesti jonkinlaisesta ”psykoimmunologisesta” syystä, miksi miehet saavat stressistä ja tulehduksesta pysyvän sairauden. Naisen voi pelastaa se ”kulttuurinen” syy, että hänen on ”luvallista” näyttää heikkoutensa:

- Naiset puhuvat, kun he ovat psyykkisesti kuormittuneita. Meillä Suomessa ja muuallakin miehillä on tapana, että asiat pidetään omana tietona. Se voi olla taustalla, Pekka Puustinen summaa.

Säännöllinen elämä suojaa terveyttä

Aivan erityisen suuri riski on keski-ikäisellä, yksinäisellä, tupakoivalla miehellä. Jokainen näistä tekijöistä kaksinkertaisti keski-ikäisenä kuolemisen riskin 11 vuoden seuranta-aikana Puustisen aineistossa. He jos ketkä tarvitsevat tohtorimme täsmäohjeita, joilla stressin ote katkaistaan: lisää liikuntaa, pyri nukkumaan ja syömään kunnolla, puhu asioistasi lähipiirille, ja jos sellaista ei ole, lähde sellaista etsimään!

YLE AkuuttiSäännöllinen elämä ja arkinen vuorovaikutus näyttävät suojaavan merkittävästi terveyttämme. Tämä nähdään joka päivä Suonenjoen Rivertech -yhdistyksen työpajassa (entinen kunnan työkeskus), jossa Akuutti vieraili tämän jutun yhteydessä:

-Pelkästään päivärytmi on hyvin ratkaiseva: se että on normaalit työhön tulon ja lähdön ajat. Jos on jo vähän tippunut yhteiskunnan kelkasta, päivärytmin palauttaminen auttaa paljon. Se antaa ihmiselle turvallisuuden tunteen, hän on tasapainoisempi ja hänen on hyvä olla, tiivistää työnjohtaja Heikki Tanninen.

Asiantuntija: PEKKA PUUSTINEN, terveyskeskuslääkäri, Kuopion kaupunki

Toimittaja: JAAKKO LUOMA