Kansallisooppera Bulevardilta Töölönlahdelle

Julkaistu 04.01.2011 - 16:00. Päivitetty 18.11.2013 - 17:59

Suomalainen Ooppera sai vuonna 1918 väliaikaisesti käyttöönsä Aleksanterin teatterin Helsingin Bulevardilla. Uutta, riittävän tilavaa oopperataloa saatiin odottaa 72 vuoden ajan.

Aleksanterin teatteri oli noussut Bulevardin ja Albertinkadun kulmaukseen vuonna 1879. Kun Suomi vuonna 1917 itsenäistyi, jäi venäläisten varuskuntateatterina toiminut rakennus tyhjäksi.

Päätettiin, että tiloja saisi käyttää Suomalainen Ooppera siihen asti, kunnes suunnitteilla ollut oopperatalo valmistuisi.
Teatterin vintillä alettiin tanssia. Vuonna 1942 Ooppera otti haltuunsa vaihtuvien tanssitaiteilijoiden ylläpitämän koulun ja perusti Oopperan balettikoulun.

Vaikka kulut olivat pienet, oli Suomalainen Ooppera vuosikymmenten ajan jatkuvassa rahapulassa. Lyhyitä keskeytyksiä lukuunottamatta toimintaa pystyttiin kuitenkin ylläpitämään jopa sotavuosina.

Sodan jälkeen haettiin tarmokkaasti kansainvälisiä kontakteja ja eurooppalaiset tendenssit alkoivat näkyä myös ohjelmistossa. Vuonna 1956 laitos muutti nimensä Suomen Kansallisoopperaksi ja balettikoulusta tehtiin ammattiin johtava oppilaitos.

Lupaus uudesta oopperatalosta ei unohtunut, mutta sen rahoitus pysyi ongelmana. Vuonna 1971 oopperanjohtajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Alfons Almi (1904-1991) ryhtyi ajamaan asiaa peräänantamattomasti.

Työ tuotti tulosta, mutta hitaasti. Almi ennätti vielä mukaan uuden oopperatalon harjannostajaisiin vuonna 1990.

Uusi oopperatalo vihittiin käyttöön marraskuussa 1993. Pitkä väliaikaisuuden tila oli takana.

Teksti: Petra Himberg

Katso myös

Ennen ensi-iltaa 1947
Suomen Kansalliooppera tänään (ooppera.fi)
Aleksanterin teatteri tänään (aleksanterinteatteri.fi)

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

Kyttäävä Hillevi, mopedillaan toikkaroiva Piiparinen vai lupsakka P. A. Turpeinen – testaa, kuka Maalaiskomedioiden hurmaavista hahmoista olet!

Tee testi ja katso keneen kuusniemeläiseen samaistut eniten.

Maalaiskomediat, eli Vain muutaman huijarin tähden, Peräkamaripojat, Mooseksen perintö sekä Turvetta ja timantteja ovat suomalaisen draamaviihteen ikisuosikkeja. Sarjan keskiössä on Kuusniemen kunta omintakeisine asukkaineen. Kuka heistä on sinun sielunsisaruksesi? Samaistutko oikeudenmukaiseen Suviin vai sykkiikö sydämesi Urmas Hakkaraiselle? Tee tämä leikkimielinen testi ja katso, kuka Maalaiskomedioiden hahmoista olet!

Oopperanjohtaja Alfons Almi joutui aloittamaan vastuunkannon jo 10-vuotiaana orpopoikana – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 20. elokuuta.

Oopperanjohtaja Alfons Almi jäi lapsena orvoksi pienten sisarustensa kanssa. Nuorena aloitetut rengin työt johdattivat hänet maatalousoppilaitokseen ja lopulta meijerin johtajaksi. Innokas kuorolaulaja Almi oli ollut jo opiskeluaikana, mutta Sortavalassa hän tutustui oopperaan ja päärooli Aidassa vei hänet Suomalaiseen Oopperaan.

Oopperan ja baletin uusi pääjohtaja Gita Kadambi: "Uudet rutiinit mahdollistavat riskien ottamisen"

Kadambi hyödyntää lean-menetelmää

Suomen Kansallisopperan ja baletin pääjohtajana aloittanut Gita Kadambi korostaa ohjelmiston monipuolisuuden tärkeyttä ja työntekijöiden hyvinvointia. Se onnistuu hänen mukaansa parhaiten avoimella keskustelulla ja turvallisella työilmapiirillä.