Hyppää pääsisältöön

Kansallisooppera Bulevardilta Töölönlahdelle

Suomalainen Ooppera sai vuonna 1918 väliaikaisesti käyttöönsä Aleksanterin teatterin Helsingin Bulevardilla. Uutta, riittävän tilavaa oopperataloa saatiin odottaa 72 vuoden ajan.

Aleksanterin teatteri oli noussut Bulevardin ja Albertinkadun kulmaukseen vuonna 1879. Kun Suomi vuonna 1917 itsenäistyi, jäi venäläisten varuskuntateatterina toiminut rakennus tyhjäksi.

Päätettiin, että tiloja saisi käyttää Suomalainen Ooppera siihen asti, kunnes suunnitteilla ollut oopperatalo valmistuisi.
Teatterin vintillä alettiin tanssia. Vuonna 1942 Ooppera otti haltuunsa vaihtuvien tanssitaiteilijoiden ylläpitämän koulun ja perusti Oopperan balettikoulun.

Vaikka kulut olivat pienet, oli Suomalainen Ooppera vuosikymmenten ajan jatkuvassa rahapulassa. Lyhyitä keskeytyksiä lukuunottamatta toimintaa pystyttiin kuitenkin ylläpitämään jopa sotavuosina.

Sodan jälkeen haettiin tarmokkaasti kansainvälisiä kontakteja ja eurooppalaiset tendenssit alkoivat näkyä myös ohjelmistossa. Vuonna 1956 laitos muutti nimensä Suomen Kansallisoopperaksi ja balettikoulusta tehtiin ammattiin johtava oppilaitos.

Lupaus uudesta oopperatalosta ei unohtunut, mutta sen rahoitus pysyi ongelmana. Vuonna 1971 oopperanjohtajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Alfons Almi (1904-1991) ryhtyi ajamaan asiaa peräänantamattomasti.

Työ tuotti tulosta, mutta hitaasti. Almi ennätti vielä mukaan uuden oopperatalon harjannostajaisiin vuonna 1990.

Uusi oopperatalo vihittiin käyttöön marraskuussa 1993. Pitkä väliaikaisuuden tila oli takana.

Teksti: Petra Himberg

  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto