Hyppää pääsisältöön

Tornionjokilaakso sodan jälkeen

Ikivanha asutus, vanhat kirkkorakennukset, tiiviit yhteydet Ruotsiin ja komea joki ovat aina leimanneet Tornion seutua.

Sodan jälkeen vuonna 1946 tallennetussa mykässä filmissä matkataan Alatorniosta Ylitornioon ja esitellään seudun vanhaa rakennuskantaa.

Tornion kirkko vuodelta 1686 säilyi sodan tuhoilta. Alatornion 1790-luvulla rakennettu kirkko edustaa uusklassillista tyyliä. Kuvissa vilahtavat myös Tornion kaupungin vesitorni, kansanopisto ja muuta vanhaa rakennuskantaa.

Sisällissodan ensimmäisiä taisteluja, joissa Torniossa olleet venäläissotilaat vangittiin, käytiin rautatieaseman alueella. Taistelujen muistoksi on rakennettu muistopatsas.

Myös Lapin sodan aikaan kaupungissa taisteltiin, kun suomalaisjoukot tekivät maihinnousun saksalaisia vastaan. Kaupungin rakennuskanta säästyi kuitenkin polttamiselta.

Tornio tunnetaan vanhana kauppateiden kohtauspaikkana. Kaupunkioikeudet se sai jo vuonna 1621. Nykyisen laajuutensa kaupunki saavutti 1970-luvulla, jolloin naapurikunnat Alatornio ja Karunki liitettiin kaupunkiin. Ruotsin puolelle Haaparantaan on vilkkaat yhteydet.

Teksti: Reijo Perälä

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto