Hyppää pääsisältöön

Häätapoja ja -uskomuksia

Häätavat ja uskomukset. Hääperinteet. Kuva: Seppo Sarkkinen, Yle


Sormus

Aikoinaan, kun ei kirkonkirjoja eikä muitakaan virallisia papereita ollut, sormus oli ainoa avioliiton merkki. Sormuksen arvoon liittyy vanha hokema, että sen pitää olla vähintään sulhasen kuukausipalkan arvoinen. Se, miksi sormusta pidetään nimettömässä sormessa johtuu siitä, että sieltä uskotaan olevan suora yhteys rakkauden symboliin - eli sydämeen.

Kuulutukset
Kuulutukset täytyy käydä kuuntelemassa, jotta ”lapsilykky” ei kärsi!

Vihkiminen
Vihkimisseremoniaan liittyy useita uskomuksia: Sen, kumpi sanoo kovemmalla äänellä ”tahdon”, uskotaan määräävän ”piirongin paikan”. Sen, kumpi on lähempänä pappia, sanotaan myös saavan kotikomennon. Vihkipari ei saa olla etäällä toistaan, sillä muuten he ovat loppuelämän etäisiä toisilleen. Alttarilla ei saa myöskään vilkuilla taaksepäin. Alttarilta poistuttaessa pari ei saa kääntää toisilleen selkää, muuten tunteet viilenevät.
Muitakin uskomuksia on: sulhasen pitäisi pitää kengännauhat auki alttarille mentäessä, jotta liitto olisi avoin, ja morsiamen tulisi pitää väljää pukua tulevia synnytyksiä helpottaakseen. Uskomuksiin kuuluu sekin, että hän, joka alttarilla on kalpeampi, kuolee aiemmin. Mies on oikealla puolella siksi, että ennen miehet pitivät puukkoa ja tikaria oikealla puolella ja näin estettiin niitten sotkeutuminen morsiamen vaatteisiin.

Huntu
Morsian on ennen vihkimistä ”välitilassa” eli hän ei kuulu enää omaan perheeseensä mutta ei ole vielä miehelässäkään. Niinpä hän suojautuu hunnulla pahoilta hengiltä.
Huntu on myös neitsyyden merkki. Toisen kerran avioon menevälle ei suositella huntua.
Toinen merkki morsiamen viattomuudesta on avoin tukka. Tukan on oltava nutturalla, jos perheenlisäystä on ilmiselvästi tulossa!

Hääpuku
Sulhanen ei saa nähdä morsianta hääpuvussa kuin vasta kirkossa.

Polttarit
Polttarit (saksaksi Polterabend) on vanha perinne, joka alun pitäen koski nimenomaan morsiamia. Ennen häitä siskot ja ystävät pesivät morsiamen suolalla ja jauholla, jotta tämän menneisyys häviäisi ja hän olisi valmis uuteen elämään. Myöhemmin polttarit ”miehistyivät” ja muuttuivat äänekkäämmiksi: rellestämisellä oli alun alkaen tarkoitus karkottaa pahat henget avioliiton ympäriltä.

Kakun leikkaaminen
Se, jonka käsi on päällimmäisenä hääkakkua leikattaessa, on määräysvallassa perheessä. Ja se, joka kakunleikkauksen jälkeen astuu ensiksi toisen varpaille, saa myös komennon!

Lapsionni
Tyttö- vai poikalapsi? Tähän ongelmaan liittyy paljon taikoja. Poikaa voi yrittää muun muassa sillä tavoin, että asettaa kirveen hääsängyn alle. Tyttöä taas voi yrittää asettamalla virkkuukoukun hääsängyn alle.

Riisit
Riisin – ennen vanhaan jauhojen – heittäminen toivotti hääparille runsaita satoja eli kaikenlaista vaurautta.

Hääkaramelli
Naimaton häävieras voi laittaa hääkaramellin tyynynsä alle, jos haluaa naimaonnen kääntyvän.

Häävärit
Sininen on uskollisuuden, valkoinen puhtauden ja punainen räiskyvän lemmen väri.

Itäsuomalainen itkuperinne
Itäsuomalaisissa häissä oli naisväen tapana itkeä paljon. Arveltiin, että jos häissä itki surut valmiiksi, niin avioliitosta tuli onnellinen.

Morsiamen ryöstö
Häissä morsian on matkalla suvusta toiseen. Morsiamen ryöstöllä kokeillaan sulhasen mieskuntoa: hänen täytyy pystyä vapauttamaan morsian uudelleen itselleen.

Morsiuskimpun heitto
Tässä saavat miehelään haluavat häävieraat olla tarkkana: kun morsian heittää morsiuskimpun, niin kimpun kiinni nappaava on seuraava morsian.

Sää
Säähän liittyy monenlaisia uskomuksia. Toisten mielestä sateinen sää enteilee synkkää liittoa. Toisten mielestä taas sade poistaa morsiamelta pahat henget, kun hänen jalanjälkensä kirkkoon mennessä häviävät.

Tölkit ja kengät auton perässä
Hääauton perään solmitulla ”roinalla” on sillekin tarkoituksensa. Alun perin tavaroiden aiheuttamalla metelillä halutiiin häätää pois pahoja henkiä tuoreen avioparin ympäriltä.

Huomenlahja
Sulhasen tulee antaa morsiamelle huomenlahja. Tämäkin juontaa kaukaa historiasta, kun miehen tuli taata vaimolleen tulevaisuus, jos hänelle itselleen jotain sattuisi, naisilla kun ennen aikaan ei ollut varsinaista ammattia - eikä siis vakaata toimeentuloa.

 

Lähteet:
www.naimisiin.info
Myötä- ja vastamäessä - Avioliiton onnea ja ongelmia (Hans Bengtsson, Karisto)
Perheen omat juhlat - Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin (A. Aurejärvi-Karjalainen, WSOY)
Kahden kauppa - Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä (Terttu Kaivola, SKS)
Tuhat ja yksi häätaikaa (Petra Julin, Tammi)
Häät (Terhi Heinonen)
Uusi käytöksen kultainen kirja (Sirkka Lassila, WSOY)
Häävene vesiä käypi (Satu Aalto, Karisto)
Hääjuhla (Caroline Ash/Minna Karvonen, WSOY)

Linkit:

Kommentit
  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Keskustele täällä brexitistä!

    Miten Suomi on varautunut brexitiin?

    Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle?

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.