Hyppää pääsisältöön

Tuhlaajapoika palaa rikkaan Suomi-tädin helmaan

Tuhlaajapoika palaa kotimaahansa kauan kestäneeltä maailmanmatkaltaan - hillittömän koti-ikävän vallassa. Lentokoneessa viereen asettuu lehdistö-attasea, joka tietää Suomesta kaiken.

Tietolaatikko

Elokuvan ensi-esitys oli itsenäisyyspäivänä 1978, kun Suomi täytti 60 vuotta. Trilogian seuraavat osat olivat, "Tuhlaajapojan päiväkirja" (1987) ja "Tuhlaajapoika ja Sokrates" (1992).

Nainen markkinoi Suomea, tekee maalle brändiä maailmaa kiertäessään. Niinpä Tuhlaajapoika saa tahtomattaan kuulla, kuinka erinomainen maa Suomi on Alvar Aaltoineen ja designeineen.

Tuhlaajapoika tuntee tämän kaiken, mutta kaipaa kotimaastaan jotain muuta. Hänelle ulkonainen menestys ei merkitse mitään. Ei hän ajattele palatessaan 200 tuhatta työtöntäkään, ei sitä köyhyyttä ja kurjuutta, missä maa vielä sotavuosien jälkeen elää.

Tuhlaajapojalla tuntee primitiivistä halua puhdistautua sukeltamalla Inarin järveen. Hän haluaa mennä erämaahan ja tarpoa hillasoita. Hän haluaa kokea joulukirkon, tavata kylänmiehiä ja -naisiakin, keskustella Valmetin uudesta traktorista, käydä markkinoilla ja kuunnella helppoheikin viimeiset vitsit.

Tuhlaajapoika puhuttelee 60-vuotiasta Suomea rikkaaksi tädikseen, jonka luokse on palaamassa. Hän ei toista kertaa jättäisi maataan.

Teksti: Eeli Aalto & Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto