Hyppää pääsisältöön

Eläkkeelle jäänti parantaa huimasti hyvinvointia

Tutkimustulokset kertovat, että suurin osa työikäisten kokemista terveysongelmista karisee pois työntekijän jäädessä eläkkeelle. Eläköitymisen myötä oma terveys koetaan samanlaiseksi kuin kymmenen vuotta aiemmin ja uniongelmat ovat harvinaisempia. Myös uupuneisuus ja masennusoireet vähenevät eläkkeellä.

Tutkimus paljastaa paljon eläkeläisen terveydestä – ja työpaikkojen epäterveydestä.

Turun yliopisto ja Työterveyslaitos ovat olleet mukana laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jonka tulokset kertovat, että työntekijöiden hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota ajoissa. Tämän todistaa tutkimus, jonka tutkimusjoukko on erittäin vankka – 15 000 ranskalaistyöntekijää. Tutkimus on julkaistu British Medical Journalissa. Eläkkeelle siirtyminen ei kuitenkaan vaikuta keskeisten kansantautien ilmaantuvuuteen. Nämä sairaudet tulevat, jos ovat tullakseen, mutta työntekijän hyvinvointi on parempi eläkkeellä kuin töissä.

YLE Akuutti- Olemme tutkineet ranskalaisia työntekijöitä ja miksi sen teimme liittyy siihen, että on suuri joukko ison valtiollisen firman palveluksessa olevia, joita on joka ikinen vuosi seurattu kyselyin vuodesta 1989 alkaen tähän vuoteen asti, professori Jussi Vahtera Turun yliopistosta ja Työterveyslaitokselta kertoo.

Tutkimusmateriaalia on kerätty nyt yli 20 vuotta ja joka vuosi on saatu tietoa terveydestä.

Mitä terveydelle tapahtuu eläkkeellä?

- Meitä kiinnosti kysymys, mitä näille ihmisille tapahtuu, kun he jäävät eläkkeelle. Näitä ihmisiä on seurattu eläkkeelle jäämisen jälkeen. Meillähän ei ole oikeastaan ollut kovin luotettavaa tutkimustietoa terveyden muutoksista, kun me jäämme pois työelämästä.

Esimerkiksi siitä, miten työntekijä nukkuu ja millaiseksi hän olonsa kokee, saatiin tietoa 15 vuoden aikaikkunalla. 15 000 työntekijää seurattiin seitsemän vuotta ennen kuin työntekijä jäi eläkkeelle, siirtymävuoden ajan, kun hän jäi eläkkeelle ja vielä seitsemän vuotta jälkikäteen. Tulos oli vääjäämätön: eläkkeellä nukkuu paremmin.

Dramaattiset tulokset

- Tämä oli kyllä itse asiassa suuri yllätys meille tutkijoille, että keskimääräisesti ihmisten hyvinvointi parani dramaattisesti. He nuorenivat koetulla terveydellä mitattuna vähintään kymmenen vuotta eli välittömästi jäätyään eläkkeelle heidän terveytensä vastasi heidän omaa terveyttään kymmenen vuotta nuorempina, kun he vielä olivat työssä. He alkoivat nukkua paremmin kuin koskaan edeltävien työvuosien aikana olivat nukkuneet.

YLE Akuutti- Uusin tutkimus, missä katsoimme uupuneisuutta niin nähtiin erittäin voimakas väheneminen henkisessä ja fyysisessä uupumisessa ja masennusoireissa.

Hyvinvointi siis paranee. Mutta kun katsotaan oikeaa kovaa sairastavuutta, kuinka tulee sydänveritulppia aivohalvauksia, kroonista keuhkoputkentulehdusta tai keuhkotauteja – siinä ei tapahdu mitään muutosta. Jokainen elinvuosi lisää riskiä saada näitä vakavia kansantauteja eli se, että ihmiset voivat paremmin ei tarkoita, että se varsinainen tautiriski vähenisi eläkkeelle jäämisen seurauksena.

Työ koetaan rasittavana

Tutkimus paljastaa jotain eläkeläisistä, mutta yhtä lailla se kertoo työelämästä.

Nyt pystyttiin osoittamaan, että tämä keskeinen hyvinvoinnin paraneminen liittyy siihen, että kohtalaisen iso osa oli varsin rasittuneita työssä ollessaan. Heidän kohdallaan tapahtui varsin selkeä voinnin paraneminen. Sitten siellä oli osa työntekijöitä, joiden työasiat olivat kunnossa, he tekivät mielekästä työtä ja olivat tyytyväisiä työhönsä.

- He voivat koko tämän 15 vuoden aikaikkunan ajan yhtä hyvin eli he eivät hyötyneet eläköitymisestä. Heillä oli työasiat kunnossa ja he voivat edelleen hyvin sitten kun työura oli takana.

Tulokset pätevät todennäköisesti Suomessakin

Suomalaisittain työntekijöiden tilanne oli aika erilainen. Tässä ranskalaisyrityksessä keskimäärin jo 55-vuoden iässä jäädään täysin palvelleena eläkkeelle ja eläkkeen suuruus on 80 prosenttia palkasta.

YLE Akuutti- Eli tämä tarkoittaa ikään kuin tällaista koeasetelmaa, että mitä tapahtuu, kun otetaan kaikki nämä työn rasitukset pois ihmisiltä, mutta he saavat pitää palkan ja turvan. Me näemme, että siinä keskimäärin tapahtuu työn aiheuttaman ylimääräisen kuorman laskua. Miksi se Suomessa olisi erilainen, on vaikea uskoa, vaikka meidän eläkeikämme on paljon ylempänä. Todennäköinen syy, miksi sen on pakko päteä Suomessa ja muissakin maissa on se, että kun me vanhenemme, niin jo 45-vuoden ja viimeistään 50-vuoden jälkeen, vääjäämättömästi meidän toimintakykymme alkaa laskea. Niin mieleenpainamiskyky ja aivojen toimintanopeus kuin fyysinen kunto laskee, mutta valitettavasti tämä työelämän vaatimustaso menee päinvastaiseen suuntaan koko ajan, sen tempo kiristyy ja vaatimukset kasvavat. Siinä on kaksi ristikkäistä kulkusuuntaa, että meille biologisessa mielessä sopisi vähän rauhallisempi omaan tahtiin tehtävä työ, mutta se menee kyllä toiseen suuntaan.


- Luultavaa on että tulokset pätevät myös Suomeen, edellyttäen, että me voimme eläköityä niin, että meidän tulevaisuutemme on turvattu myös taloudellisessa mielessä.


Maailmalla tutkimustulokset ja niistä tehdyt havainnot on noteerattu isoilla otsikoilla ja Jussi Vahtera on ollut kansainvälisesti yksi siteeratuimpia suomalaistutkijoita.


- Ehkä Suomessa se, että tämä koski ranskalaisia työntekijöitä, on vähentänyt kiinnostusta. Me odotimme kyllä, että tämä työurien pidentäminen on niin iso ja yhteiskunnallinen kysymys, että nämä olisi myös Suomen lehdistössä ja tiedotusvälineissä herättäneet enemmän keskustelua. Meillähän on nyt menossa vastaavaa tutkimusta suomalaisessa työntekijäkunnassa. Voi olla, että kun se saadaan julkaistua, koetaan se enemmän meitä suomalaisia koskettavina.

- Tuloksia tiedetään, mutta niistä ei vielä voi kertoa mitään.

Työelämän kannattaisi reagoida tutkimustuloksiin

Vahtera uskoo, että tutkimustuloksista on hyvinkin paljon opittavaa:


- Tulokset selvästi näyttävät, että se osa, jolla työasiat ovat kunnossa, voi hyvin koko ajan. Silloinhan tulos on varsin myönteinen. Se vahvistaa sitä, mikä Suomessakin on korostettu: ikääntyvän työvoiman työkykyyn kannattaa satsata – myös työnantajan ja työterveyshuollon.


Jos ajatellaan pakoa tai halua poistua työstä mahdollisimman varhain, niin nämä ovat mahdollisesti niitä keinoja, joilla työ voidaan tehdä houkuttelevaksi ja tiedämme että ihmiset voivat silloin paremmin.

YLE AkuuttiTyössä voivat hyvin ne ihmiset, jotka työvuosinaan olivat tyytyväisiä työhönsä, joilla työn vaatimukset olivat kohtuulliset. He voivat vaikuttaa töihinsä. Näin he voivat varsin hyvin koko ajan näinä vuosina, kun tekivät töitä ja yhtä hyvin sen jälkeen.

- Nämä ovat selvästi asioita, joihin pystytään vaikuttamaan ja joita voidaan korjata toimenpitein sekä yhteistoiminnalla, Vahtera toteaa.

Huonosti voivilla työ oli sellaista, johon ihminen on tyytymätön ja sillä tavalla vähän motivoivaa. Siihen liittyivät kovat työpaineet, jotka näkyvät ylirasittuneisuutena masentuneisuutena, univaikeutena, terveyden huonontumisen tuntemuksina.

Tulokset pätivät niin ruumiillista työtä tekeviin kuin ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin sekä naisiin ja miehiin yhtä lailla. Keskimäärin näyttää siis siltä, ettei kyseessä ole vain tietty ryhmä. Toisin päin ajatellen työelämään kannattaa satsata aika laajasti.

Vahtera muistuttaa myös, että odotettavissa oleva elinikä paranee jatkuvasti. Varsin terveitä ollaan varsin pitkään, paljon kauemmin eläkkeelle jäämisen suhteen kuin aikoinaan kun kansaneläkelaki säädettiin.

- Silloin odotettavissa olevaa elämää oli noin puoli vuotta eläkkeelle jäämisen jälkeen ja sitten kuolema korjasi, että onhan elämä aivan toisenlaista.

Myös työntekijät itse voivat vaikuttaa terveyteensä. Me jokainen voimme pitää huolta elämällä terveellisesti ja hakemalla apua kun tarvitsemme apua, mutta varsinainen työolojen korjaaminen, sitä me emme pysty tekemään yksinämme.

Ovatko suomalaiset sitten – suorittajakansaa?

- Kyllä varmaankin, Vahtera nauraa.

Visiitti vanhalle työpaikalle tuo muistoja

YLE AkuuttiEira Tähtinen jäi Turun sosiaali- ja terveystoimen tiedotustehtävistä eläkkeelle vuosi sitten. Nyt hän pääsee käymään tutussa paikassa, työpaikallaan Turun Kristiinankadun vanhassa hienossa rakennuksessa. Työpaikan ovesta ei kuitenkaan pääse sisään omalla avaimella – vaan pimputtamalla reippaasti ovikelloa.

- Kiva päästä teitä tapaamaan, Eira Tähtinen huokaa.

Entisessä työhuoneessa on nyt uusi työntekijä ja uusi järjestys. Näköala ikkunasta on kuitenkin ennallaan.

- Jos tulisit takaisin, niin voisit jatkaa ihan samasta, työkaverit tuumivat.

Jälkikäteen Eira Tähtinen pohtii, että omalla tavallaan tuntui ihan miellyttävältä käydä vanhalla työpaikalla. Siellä on paljon tuttuja ihania ihmisiä ja tietysti mieleen muistuivat myös työasiat.

- Eivät ne silti tuntuneet pahalta ollenkaan. Siellä oli paljon kivoja juttuja, joita tykkäsin tehdä. Jos ajattelee kokonaisuutta, mitä työyhteisöjä on ollut elämän aikana, niin kyllä siihen stressejä kuuluu ja tilanteita joissa on pikkuisen ahdistunutkin.

YLE AkuuttiPortaiden kävely vanhalle työpaikalle oli tuttua reittiä, askel oli kuitenkin kevyempi:

- Itse asiassa nyt tuntui kevyemmältä jalat. Silloin monta kertaa kun tiesi, että työpäivä saattoi olla sellainen, että siihen liittyi monia eri asioita. Aamulla kun niitä portaita käveli, saattoi olla vähän erilainen olo kuin tänään. Tänään oli olo helpottunut, kun tiesi ettei tarvitse huolestua eikä huolehtia niistä asioista, vaan mennä vain katsomaan sinne.

Viime vuonna iso organisaatiomuutos

Eira Tähtisen viimeinen työvuosi oli, samoin kuin monelle työntekijälle nykyään, täynnä isoja muutoksia ja organisaation uudelleen rakentelua.

- Viimeisenä vuotena ennen eläkkeelle siirtymistä sosiaali- ja terveystoimi yhdistyivät ja siinä viestinnässä meitä oli kolme ihmistä. Sitä työtaakkaa voitiin jakaa. Ennen olin tuolla sosiaalitoimen puolella ja silloin mun työsarkaan kuului tiedotus sekä kaikki tapahtumat ja messut ja esimieskoulutukseen liittyvät asiat ja niitten toteuttaminen. Se työsarka oli kyllä aikamoinen yhdelle ihmiselle. Tiettyihin aikoihin kevääseen ja jouluun, kun henkilöstölehti ilmestyi, liittyi paljon muutakin, ne muistan aikamoisina aikoina, jolloin yöunet saattoivat olla aika heikot.

Eira Tähtiselle viimeinen vuosi oli rankka.

- Ei ollut niin suurta motivaatiota opiskella niitä asioita, vaikka ne työt olivatkin ihania. Jotain siinä kehossa tapahtui ja muutenkin keho oli omalla tavallaan aika väsynyt.

- Jos ajatellaan tällaista muutosta, että kaksi näin isoa hallintokuntaa siirtyy yhteen, niin silloin täytyy muistaa, että joka ikisellä tasolla on tärkeää, että löytyy se oma paikka sieltä seuraavasta työyhteisöstäkin. Se on ihan yhtä lailla työntekijän ahdistus tai mietintä, mikä minun työkuvani on siellä, kuin esimiehenkin, koska kaikki paikat menevät vähän niin kuin uudelleen jakoon. Tällaisessa loppuvaiheessa koin hirveän tärkeänä esimiehen roolin. Kuinka paljon esimies on jaksanut paneutua alaisiinsa, vai ovatko he olleet vain jossain juhlapuheissa. Jos niin on käynyt, ettei esimies ole jaksanut paneutua, niin ihmisen eläkkeelle siirtyminen voi olla vaikeampaa. Tai, jos eläkkeelle jäävä henkilö on huomannut esimiehen ajattelevan, että olet jo sen ikäinen, että sinun pitäisi poistua täältä. Näillä kaikilla on ihan hirveän suuri merkitys siihen siirtymävaiheeseen ja vuoteen.

- Työyhteisöllä on ihan hirveän suuri merkitys. Miten työyhteisö puhaltaa yhteen ja miten siellä huomioidaan ihmiset henkilöinä ja yksilöinä. Kuitenkin, kun sinne työyhteisöön kuuluu ne työtehtävät ja ne on pakko hoitaa. Kun meitä oli monta ja pystyimme jakamaan puhetta ja tuntemuksia, oli sillä hirveän suuri merkitys. Jos sinulla on esimies, joka on lähellä ainakin silloin tällöin ja muistaa kysyä, että mitä sulle kuuluu ja miten työtehtävät ovat menneet, niin sillä on ihan hirveän suuri merkitys.

Talviunet ja kevätherääminen

Ensimmäiset kuukaudet eläkkeelle jäämisen jälkeen Eira Tähtinen nukkui väsymystä pois.

YLE Akuutti- Jos olin ajatellut, että luen jonkun kirjan, niin ei siitä kirjan lukemisesta tullut mitään. Aivot eivät ottaneet vastaan mitään, mitä luin. Itse asiassa vähän pelästyinkin tilaani. Ajattelin, että onko minulla joku muu häikkä, mutta kun se kolme kuukautta oli mennyt ja jäin alkuvuodesta eläkkeelle niin sitä talvea sai omalla tavallaan nukkua. Ja kun kevät koitti se pirteys tuli esille ja lähti taas ihan uusille urille.


Keväällä Eira Tähtisen oli aika toteuttaa yksi vuosia hautunut unelma, tuutulaululevyn tekeminen.


- Olin jo pitkään miettinyt, jo muutaman vuoden, että haluaisin tehdä tuutulaululevyn. Olen ollut pitkään eri työtehtävissä päivähoidon puolella. Turussa ja Turun seudulla kiersin lastenneuvoloissa ja laulatin siellä tuutulauluja lasten vanhemmille. Siitä jäi sitten jotain valtavan kaunista itselle sisälle muhimaan ja ajattelin, että työelämän aikana ei ollut siihen voimavaroja.


- Sillä tuutulaululevyllä toivon, että tätä nykymaailman elämää ja tätä kiirettä voitaisiin rauhoittaa. Tämä omalla tavallaan pohjaa siihen, että olin aika stressaantunut työelämässä. Aika usein nukutin itseni laittamalla jonkun rauhallisen levyn soimaan tai lauloin jotain illalla.


- Jos olin hyvin surullinen tai jos lauloin surullisen laulun niin se itketti hirveästi. Se omalla tavallaan puhdisti kehoa. Puhe ja samoin laulu resonoi kehoa. Siinä koen sen terapeuttisen vaikutuksen. Keho saa sillä tärinällä ja resonoinnilla sellaista terapeuttista virtaa.

”Nyt nukun paremmin”

Eira Tähtinen haluaa tuudittaa pikkulapset uneen. Eläkkeellä myös omat unet ovat parantuneet.

YLE Akuutti- Jos ajattelin, miten itse olen tuntenut, niin kaikkia erilaisia tilanteita ja tunteita olen kokenut. Se alkuvaihe oli hyvin väsyttävää. Yöuni ei välttämättä ollut hyvää. Sitä heräili samalla tavalla kuin aikaisemminkin ja niitä asioita tuli mieleen. Jotenkin sitä heräsi sellaisiin asioihin, mihin ei olisi tarvinnutkaan herätä. Nyt koen nukkuvani paremmin ja minulla on sellainen reippaampi olo. Voin sanoa, että koen itseni nuorekkaammaksi. Ihan se, että ei ole harteilla sitä työtaakkaa, tuntuu sellaiselta helpolta.

Asiantuntija: JUSSI VAHTERA, professori Turun yliopisto ja Työterveyslaitos

Toimittaja: SINI SILVÀN