Hyppää pääsisältöön

10 minuuttia ennen junan lähtöä 1939

Pekka Tiilikainen selostaa junan lähtöä edeltävää hyörinää Helsingin rautatieasemalla syyskuussa 1939. Selostajan ääni poimii kuultavaksi eloisia yksityiskohtia kuin elokuvakamera.

Tiilikainen onnistuu rakentamaan lähdön odotuksesta milteipä jännitysnäytelmän, joka huipentuu junan irtautumiseen laiturista. Vähän väliä vilkuillaan asematornin kelloa, joka yleisön tietämättä osoittaa pari minuuttia etuaikaa.

Selostaja kiinnittää katseensa mm. kompuroivaan merimieslakkiseen poikaan, pyylevään ja viiksiään pyyhkivään poliisiin, "paakkelseja" mutustaviin nuoriin ja nuorenparin "makoisaan" lähtösuudelmaan. Hän kirjaa myös ylös arkikulttuurin tärkeän murroksen: miehet ovat alkaneet kantaa lompakkoa yhä useammin takataskussaan.

Selostusta ja sen rakennetta on selvästi etukäteen mietitty, ja luultavasti myös haastateltavia on valmisteltu etukäteen. Matkustajien ja lähtötilanteen kuvailun lisäksi vieraillaan junanlähettäjän toimistossa ja lippukonttorissa. Lippukoneen toiminnasta saadaan yksityiskohtainen kuvaus.

Yleisradiossa tehtiin 1930-luvulla useita vastaavankaltaisia reportaaseja. Tällaisissa tilanne- ja tunnelmakuvauksissa kehiteltiin uutta, nimenomaan radiota varten tehtyä ohjelmamuotoa. Reportaashimuodon uranuurtaja Suomessa oli Martti Jukola, jolta Pekka Tiilikainenkin oppinsa sai.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto