Hyppää pääsisältöön

Promootio vuodelta 1961

Akateemisten laakereiden juhlaa nähtiin valtiotieteellisen tiedekunnan kolmannessa promootiossa 1961. Akateemiset arvomerkkinsä saivat 12 tohtoria ja 151 maisteria.

Nelipäiväiset promootiojuhlallisuudet aloivat seppeleen sitojaisilla, joissa Sveitsistä tuotuja laakerinlehtiä sidottiin yleisen seppeleensitojattaren neiti Sinikka Puntilan johdolla. Professori ja rouva L. A. Puntila toimivat sitojaisten isänparina.

Helsingin yliopiston juhlasalissa promovendit saivat hiuksilleen seppeleen voittajan merkkinä, sormuksen uskollisuuden osoituksena ja diplomin saavutetun opin tunnuksena. Juhlallisen aktin päätyttyä siirryttiin promootiojumalanpalvelukseen vanhaan kirkkoon.

Promootio on yliopistollisen opiskelun juhlava päätös, jossa maisterit ja tohtorit eli promovendit saavat oikeuden käyttää akateemisen arvon merkkejä.

Valtiotieteellisen tiedekunnan promootio on usein kolmipäiväinen sarja juhlatilaisuuksia, jossa vihitään sekä maistereita että tohtoreita. Varsinaisen promootiopäivän päätapahtuma on promootioakti, jossa promoottori perinteisen latinankielisen kaavan mukaan myöntää maisterin ja tohtorin arvot.

Promootioon liittyy paljon symboliikkaa. Vanhan ylioppilastalon edustalla tervehdittiin nousevaa aurinkoa juhlallisin puhein. Wellamo-laiva vei seuraavana päivänä juhlijat perinteikkäälle promootiopurjehdukselle.

Akateemisten perinteiden mukaisesti keskeinen osa juhlallisuuksia on tasan viisikymmentä vuotta aikaisemmin pidetyn promootion muistelu. Vuonna 2011 muisteltiin ja kunnioitettiin vuonna 1961 promovoituja maistereita ja tohtoreita.

Suomen ensimmäinen promootio järjestettiin Turun akatemian filosofisessa tiedekunnassa vuonna 1643. Promootioperinne on jatkunut Suomessa koko yliopistohistorian ajan.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä ja Emilia Kemppi

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto