Hyppää pääsisältöön

Mannerheimin muisto

Tsaarin armeijan upseeri, valtiohoitaja, ylipäällikkö ja presidentti. Marsalkka Mannerheimin ura oli värikäs ja yllättäviä käänteitä täynnä.

Välillä Mannerheim oli juhlittu sankari, välillä hän joutui vallankäytön keskiöstä sivupoluille. Puolustusneuvoston puheenjohtajana hän kiukutteli poliittisille päättäjille ja uhkasi usein erollaan, kun asiat eivät hoituneet hänen haluamallaan tavalla.

Vasemmisto vierasti valkoisen armeijan ylipäällikköä pitkään. Talvi- ja jatkosodan aikana hänestä kuitenkin tuli itsenäisyydestään taistelevan maan kiistaton symboli.

Mannerheimin äidinkieli oli ruotsi, joten suhde suomenkieliseen kansaan oli aluksi etäinen. Lisäksi hän puhui sujuvasti saksaa, ranskaa ja venäjää. Suomen kielen hän oppi vasta palattuaan Suomeen keskelle itsnäistymistaistelua.

Itsenäisen Suomen ainoaksi sotamarsalkaksi hänet ylennettiin vuonna 1933. Suomen sotamarsalkan arvon hän sai vuonna 1942 täytettyään 75 vuotta.

Tietolaatikko

Filmikatsauksiksi nimitetään pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitettyjä kotimaisia lyhytelokuvia. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto